30.08.2021
Ajankohtaiset työntekijäkokemuksen haasteet liittyvät jaksamiseen ja vuorovaikutukseen - mikä lääkkeeksi?
Työntekijäkokemuksen kehittämiselle on tilausta ja odotuksia sekä työntekijöiden että organisaatioiden puolelta. Ei siis ole yllätys, että Accenturen ja Henry Ry:n vuotuisen Suomen HR-ammattilaisille suunnatun Tulevaisuuden työvoima -kyselyn perusteella työntekijäkokemuksen kehittäminen nähdään henkilöstöhallinnon tärkeimpänä vastuuna tulevaisuudessa.
Tämä trendi on nähtävissä myös globaalisti. Accenture toteutti vuoden 2020 aikana kattavan Covid-19 kyselytutkimuksen, johon osallistui 3 200 yritysjohtajaa sekä yli 15 000 työntekijää viideltätoista eri toimialalta kymmenestä maasta. Ennen pandemiaa vain kolmannes yritysjohtajista mielsi henkilöstön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimisen omaksi vastuukseen, mutta puoli vuotta myöhemmin pandemian keskellä kesällä 2020 jo puolet johtajista oli tätä mieltä. Vastaavasti ennen pandemiaa henkilöstöstä hieman yli kaksi kolmesta piti johdon vastuuna heidän kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa tukemisen ja kesällä 2020 peräti 78 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä.
Työntekijäkokemuksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen suhtaudutaan siis entistä vakavammin, mutta millaisia valmiuksia organisaatioilla on vastata henkilöstönsä odotuksiin keskellä työn murrosta?
Inhimillinen potentiaali kasvaa luottamuksesta
Accenturen Covid-19 -tutkimuksesta käy ilmi, että organisaatiot voivat vapauttaa henkilöstönsä täyden potentiaalin, kun ne onnistuvat tyydyttämään ihmisten perustarpeet. Näitä tarpeita yhteen kokoavaa kehystä kutsutaan tutkimuksessa Net Better Off -malliksi, ja se pitää sisällään kuusi kokonaisvaltaista hyvinvointia koskettavaa ulottuvuutta.
Net Better Off -tutkimus osoittaa, että työntekijän ja -antajan välinen luottamus on omiaan kasvamaan, kun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehyksestä pidetään työpaikoilla huolta. Tutkimuksessa havaittiin myös liiketoiminnan suorituskyvyn kasvun olevan suoraan yhteydessä ihmisten potentiaalin vapauttamiseen. Kasvu on suurempaa, kun työnantajat panostavat kehyksen ulottuvuuksiin sekä luovat mielekkäitä ja luottamuksellisia suhteita työntekijöihin.
Accenturen ja Henry Ry:n vuotuisen tulevaisuuden työvoima -kyselyn tulosten perusteella suomalaisten organisaatioiden osalta kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistämisessä on vielä tehtävää. Erityisesti työn tasapainon ja uupumuksen parissa on käärittävä hihat: Siinä missä kolme neljästä (76 %) vastaajasta kertoo organisaationsa vastaavan hyvin henkilöstönsä fyysisestä terveydentilasta, ainoastaan 43 % vastaajista katsoo organisaationsa onnistuvan huolehtimaan tarpeista koskien emotionaalista ja henkistä -ulottuvuutta.
Muiden ulottuvuuksien osalta liikutaan näiden kahden tuloksen välimaastossa. Vajaat kaksi kolmesta vastaajasta mieltää organisaationsa huolehtivan hyvin vaikuttavuuden tunteesta (64 %) ja taloudelliseen turvallisuuteen (63 %) liittyvistä tarpeista. Hieman yli puolet ovat sitä mieltä, että heidän organisaationsa onnistuu yhteenkuuluvuuden tunteen (54 %) ja työllistettävyyden (52 %) ulottuvuuksissa.
Mitä seuraavaksi?
Kysyimme tulevaisuuden työvoima -tutkimuksessa, mitä johdon ja esimiesten on kehitettävä koronan jälkeisessä ajassa. Vastauksissa korostuivat kyky oppia uutta ja muuttua sekä tarve tunneälyn ja luottamuksen kasvattamiselle. Organisaatioissa työ on kuitenkin vielä kesken ja huutoon vastaamiseksi on tehtävä lujasti töitä. Vain hieman yli puolet vastaajista kokee heidän organisaationsa onnistuneen luomaan avoimen ja luottamuksellisen työyhteisön virtuaalisessa toimintaympäristössä. Niin ikään ainoastaan puolet vastaajista kertoo heidän organisaatiollaan olevan käytäntöjä, jotka kannustavat läpinäkyvyyden, tiedonjaon ja vuorovaikutuksen lisäämiseen.
Mitä siis tulisi tehdä?
Yhdistämällä ymmärryksen organisaation visiosta, strategisista liiketoiminnan ajureista sekä työntekijöiden tarpeista, HR:llä ja johdolla on ainutlaatuinen mahdollisuus edistää ihmislähtöisen työntekijäkokemuksen syntymistä. Selkeät toimintamallit, tarkoituksenmukaiset työkalut ja osallistava ote voimaannuttavat työntekijöitä rakentamaan merkityksellisiä kokemuksia.
Muotoiluajattelun perusperiaatteet ovat mainio lähtökohta tällaisen työtekijäkokemuksen kehittämiseksi, sillä design-lähestymistavan lähtökohtana toimiva inhimillisyys avaa ovia avoimuudelle ja vuorovaikutuksen lisääntymiselle. Tämä luo pohjaa luottamuksen ja kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin muodostumiselle – myös virtuaalisessa toimintaympäristössä.
Tuomas Koivisto ja Henni Järvenkallas
Kirjoittajat ovat muutoksen, tulevaisuuden työn ja organisaatiokulttuurin asiantuntijoita, joiden intohimo on työntekijäkokemuksen kehittäminen. He työskentelevät Accenturen Talent & Organization -tiimissä.
Lisää aiheesta HENRYn aamuwebinaarissa 1.9.2029 - ilmoittaudu mukaan!