26.09.2017
HR-ammattilainen, valmistaudu tulevaisuuden työvoiman odotuksiin ja tarpeisiin!
Lähivuosien aikana 20 prosenttia työvoimasta eläköityy, puolet globaalista työvoimasta on millenniaaleja ja kolmasosaa vuonna 2020 työssä vaadittavista taidoista ei ole vielä edes tunnistettu. Nämä muutokset tarjoavat työnantajille myös Suomessa kiinnostavan haasteen: miten oma yritys menestyy keskellä muutoksia, jotka ovat todellisuutta nopeammin kuin arvaammekaan?
Työntekijöihin liittyvän muutoksen lisäksi teknologian kehitys luo yrityksille omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Älykäs automaatio ja robotiikka tukevat päätöksentekoa ja luovat uudenlaista merkityksellistä työtä. Uusia teknologioita on välttämätöntä ottaa käyttöön, jotta liiketoiminta olisi menestyksekästä, sillä yhä useammassa työpaikassa työtä tehdään joustavasti yli organisaatiorajojen.
Henkilöstöhallinnon oma organisaatio ei ole tälle muutokselle immuuni. Accenture ja HENRY ry toteuttivat kesän 2017 aikana Tulevaisuuden työvoima -kyselyn*, jossa selvitettiin digitalisaation ja työvoiman muutosten vaikutuksia HR-ammattilaisten näkökulmasta. HR on avainasemassa varmistamassa, että organisaation työvoima on oikeanlaista ja että digitalisaation mukanaan tuoma osaamisen kehittäminen vastaa liiketoiminnan tarpeisiin.
Selvityksen mukaan 70 prosenttia vastaajista koki oman työpaikkansa olevan hyvässä vauhdissa muuttumassa digitaaliseksi. Kehittyvän teknologian nähtiin tuovan positiivisia vaikutuksia uusien taitojen oppimiseen, tehokkuuteen ja uramahdollisuuksiin. Toisaalta uuden teknologian nähtiin lisäävän stressiä ja pelkoa työpaikkojen säilymisestä. Robotiikan ja tekoälyn koettiin tuovan eniten muutoksia päivittäiseen työskentelyyn.
Valtavien muutosten keskellä tuleekin nyt kehittää työntekijäkokemusta, jossa työntekijöiden tarpeita kuunnellaan herkällä korvalla.
Moments that Matter – lähtökohdaksi työntekijöiden tarpeet
Hyvän työntekijäkokemuksen tarjoaminen on yrityksille kilpailuetu. Talouslukujen vahvistuessa myös työvoimamarkkinat ovat saaneet piristysruiskeen, ja kilpailu parhaista tekijöistä kiihtyy. Työntekijäkokemukseen panostavat edelläkävijäyritykset ovat tunnistaneet selkeitä liiketoimintahyötyjä, jotka näkyvät tuloksen ja asiakaspalautteen lisäksi muun muassa henkilöstön tuottavuuden ja sitoutumisen parantumisena.
Myös Tulevaisuuden työvoima -tutkimuksen tulos alleviivaa työntekijäkokemuksen ensiarvoisuutta. Työn merkityksellisyys (100 %), ihmiskeskeisyys (74 %) ja yksilöllisyys
(45 %) olivat vastaajien mukaan hyvän työntekijäkokemuksen keskeisimmät tekijät.
Mitä edelläkävijät ovat sitten tehneet kehittääkseen työntekijäkokemusta? Nämä yritykset ovat asettaneet työntekijät ja heidän tarpeensa keskiöön. He kuuntelevat työntekijöitään herkällä korvalla ja hyödyntävät henkilöstö- ja liiketoimintadataa yhdistävää analytiikkaa kehittääkseen työntekijäkokemusta koko ajan − aivan kuten he panostavat asiakaskokemuksenkin kehittämiseen.
Lisäksi edelläkävijät ovat organisoineet HR-toimintansa ja -palvelunsa henkilöstön keskeisten tarpeiden ympärille, joista jo yleisesti käytetään termiä ”Moments that Matter”. Tällaisia hetkiä työntekijän elinkaaren aikana ovat esimerkiksi rekrytointi, työssä aloittaminen, suorituksien arviointi ja työpaikalta lähteminen.
Edelläkävijäyritykset hyödyntävät palvelumuotoilusta tuttuja menetelmiä yksinkertaistaakseen prosesseja ja tarjoavat henkilöstölle helppokäyttöisiä mobiiliratkaisuja esimerkiksi rekrytoinnin, koulutusten ja suorituksen johtamisen tueksi. Onnistuneen työntekijäkokemuksen saavuttaminen edellyttää myös entistä tiiviimpää yhteistyötä muiden henkilöstöpalveluja tuottavien osastojen kesken.
Ratkaisuja osaamistarpeisiin kaivataan muuttuvassa ympäristössä
Uskomme vahvasti, ettei HR voi ulkoistaa itseään tarvittavasta osaamisen kehittämisestä, vaan sen tulee olla vahvasti draivaamassa sitä myös HR:n sisällä.
Henkilöstöhallinnon on muuttuneessa ympäristössä kyettävä palvelemaan perinteisen vakituisen työvoiman lisäksi myös freelancereita, yrittäjinä toimivia työntekijöitä sekä osa-aikaisesti tai etänä työskenteleviä työntekijöitä.
Tulevaisuuden työvoima -selvityksen mukaan HR-ammattilaisista lähes 60 prosentilla ei ole varmuutta siitä, millaista osaamista työpaikoilla tulisi kasvattaa digitalisaation myötä. Tämä on ristiriitaista, sillä samaan aikaan digitalisaation koetaan olevan kyselyyn vastanneiden omilla työpaikoilla hyvässä vauhdissa. Osaamistarpeiden kartoittaminen ja osaamisen kehittämisen ratkaisujen tarjoaminen – sekä yrityksessä kokonaisuudessaan että myös HR:ssä − onkin avainasemassa, jotta digitalisaation vauhdissa pysytään mukana. Teknologiaosaamisen lisäksi organisaatioiden on vahvistettava myös työntekijöiden luovaa ajattelua ja kokeilemista sekä tiedon analysointia ja tulkintaa.
Uusien taitojen oppimista voi tapahtua hyvin monin tavoin. HR-ammattilaiset kokivat tärkeimmäksi osaamisen kehittämisen keinoksi työssä oppimisen (75 %) ja lyhyet, tarpeen mukaan saatavilla olevat koulutusratkaisut (59 %). Myös mentorointi ja coaching nähtiin hyvinä oppimisen muotoina sekä yhteisöt, joissa tietoa ja kokemuksia jaettiin kollegojen kanssa.
Yritysten tulisikin yhdistää henkilöstö- ja liiketoiminnan dataa analytiikaksi ja käyttää sitä jatkuvasti työvoiman ”pulssin” mittaamiseen, sekä muuttaa toimintatapojaan ketterästi liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti. Monella yrityksellä on tähän kyllä mahdollisuudet, mutta toteutus antaa vielä odottaa itseään.
HR-ammattilaiset kannustavat yhteistyöhön
Entä miten tulevaisuuden työvoiman suorituksia johdetaan? HR-ammattilaiset listasivat selvityksessä tärkeimpiä suorituksen johtamisen keinoja, joiden nähtiin tukevan liiketoiminnan kasvua. Vahvimmin tällaista tukea nähtiin tulevan yhteistyöhön kannustamisesta (55 %), työntekijän henkilökohtaisten tavoitteiden linjaamisesta tukemaan yrityksen tavoitteita (55 %) sekä henkilöstön vaihtuvuuden pitämisestä sopivalla tasolla yrityksen tarpeisiin nähden (52 %).
Hieman ehkä yllättäen suorituksen johtamisen saralla nähtiin muita keinoja tehottomampina tiimin suorituksen tukeminen (23 %), parhaiden yksilöiden palkitseminen (19 %) sekä luovuuteen kannustaminen (19 %).
Tulevaisuuden HR on digitaalinen suunnannäyttäjä
Jotta HR on jatkossakin arvokas ja tasaveroinen kumppani liiketoiminnalle, sen tulee tukea liiketoiminnan kehitystä ja tunnistaa sen tarpeita ajan hermolla. Tämä toteutuu, kun:
1) HR tukee työvoimaa sisäisten prosessien, työkalujen sekä teknologiankin näkökulmasta. Näiden kaikkien tulee mahdollistaa liiketoiminnan nopea kasvu ja joustava skaalautuvuus.
2) HR ottaa aktiivisen roolin tuottaessaan liiketoiminnatakohtaista analyysia datapohjaisesti, jotta henkilöstön vaihtuvuus, osaamisen kehittäminen ja työtekijöiden sitouttaminen pysyvät oikealla tasolla.
3) HR toimii avainroolissa työvoimaa motivoiden ja sitouttaen. HR voi auttaa innovaatioon kannustamisessa ja parhaiden osaajien tunnistamisessa sekä palkitsemisessa.
4) HR tuottaa aktiivisesti onnistuneita työntekijäkokemuksia mm. hyödyntämällä osaamistaan parhaiden yritysrakenteiden suunnittelemiseksi ja tuomalla digitaalista osaamistaan sekä analytiikkaa koko organisaation käyttöön.
Yllä mainitut vaativat luonnollisesti jatkuvaa kehittymistä ja osaamisten täydentämistä myös HR-organisaation sisällä. Eikö HR voisi olla malliesimerkki uudistumisesta eikä se taho, joka vaatii sitä muilta?
Lähteet:
Accenturen Tulevaisuuden työvoima -kysely, 2017. Kyselyyn vastasi 57 henkilöstöhallinnon ammattilaista eri toimialoilta.
Glassdoor Inc. survey, 2015.
Terhi Mäkelä on yritystransformaatioiden asiantuntija ja Accenture Suomen Talent & Organization -liiketoiminnan johtaja. Organisaatioiden muutos- ja kulttuurihankkeiden menestyksekäs toteutus analytiikan avulla on lähellä Terhin sydäntä.
Riikka Hyytiäinen on transformaatioiden ja tulevaisuuden työn asiantuntija ja johtava konsultti, jonka intohimo ovat työntekijäkokemuksen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen. Hän johtaa Accenturen Perusteollisuustoimialan Talent & Organization -praktiikkaa Pohjoismaissa.
Satu Berlin on muutosjohtamisen, osaamisen kehittämisen ja suorituksen johtamisen asiantuntija ja johtava konsultti. Hän vastaa Accenturen Talent & Organization -palveluista pohjoismaisille teknologiateollisuuden asiakkaille.