09.10.2017
Kaverista esimieheksi
Erityisesti uusi esimies voi kärsiä liian mukautuvasta johtamistavasta. Myös pidempään johtanut esimies saattaa kamppailla liiallisen kiltteyden kanssa.
Maria oli valittu esimieheksi työporukasta, jossa hän oli vuosien ajan tehnyt työtä läheisten työkavereidensa kanssa. Vaikka hän mielestään oli ihan sama Maria kuin aikaisemminkin, hän pian huomasi, että jokin oli muuttunut hänen ja työkavereiden välillä. Aikaisemmin Maria oli kokenut olevansa kiinteä osa tuttua porukkaa, jossa puhuttiin työstä, asiakkaista ja pomoistakin. Nyt tuntui, että keskustelun sävy muuttui joka kerta, kun hän saapui paikalle.
Esimiehen ahdistus
Esimies työnantajan edustajana joutuu usein olemaan eri mieltä johdettavan ryhmän kanssa. Yksin eri mieltä oleminen ryhmässä voi olla jopa kivun kaltainen ahdistava kokemus, kun aivot primitiivisesti tulkitsevat tilanteen hengenvaaralliseksi: jäät lauman ulkopuolelle ja kuolet. Tämä vaistomainen stressireaktio näyttäytyy yleensä joko pelolla johtamisena tai liian mukautuvana kaverijohtamisena.
Pelolla johtamisessa esimies ratkaisee eri mieltä olemisen toimimalla niin, että johdettavat pelkäävät ja mukautuvat esimiehen mielipiteeseen. Kaverijohtamisessa käy päinvastoin. Pelkoa tunteva esimies mukautuukin itse johdettavien mielipiteisiin. Kummassakaan tapauksessa esimies ei tunnista oman käyttäytymisensä ahdistunutta pohjavirettä, vaan hän selittää toimintansa tavalla, joka on helpommin hyväksyttävä. Pelolla johtava saattaa kertoa edustavansa jämäkkää ja vahvaa johtamista. Pelokas esimies puolestaan voi sanoa kannattavansa jaettua johtajuutta ja itseohjautuvuutta.
Maria koki jäävänsä yksin. Aivan kuin vanhat hyvät työkaverit olisivat hyljänneet hänet. Se tuntui pahalta eikä Maria ymmärtänyt, mistä se johtui. Hän oli nyt esimies, mutta ei kai sen pitäisi ihmissuhteisiin vaikuttaa, hän ajatteli. Lisäksi Marian piti alkaa viedä tiettyjä muutoksia läpi työporukassa, joka oli tottunut toimimaan omalla tavallaan. Hän tunsi olonsa neuvottomaksi ja voimattomaksi.
Alisuoriutumisen kierre
Ahdistunut ja pelkäävä esimies alkaa mukautua liikaa johdettavaan ryhmään tai niin kutsuttuun "voimakkaaseen persoonaan", jollainen usein johdettavasta ryhmästä löytyy. Tällöin esimies pyrkii saamaan johdettavien hyväksynnän voidakseen olla osa laumaa. Esimies välttää konfliktia johdettavien kanssa. Käytännössä tämä voi ilmentyä esimiehen puuttumattomuutena heikkoon työsuoritukseen tai työn häiriöihin. Seurauksena on johdettavien alisuoriutumisen pahentuminen ja henkilöstötuottavuuden heikentyminen.
Esimiehen syöksykierre alkaa. Esimies alkaa tehdä johdettavien puolesta heille kuuluvia tehtäviä. Seurauksena on esimiehen kohtuuton työkuorma, jonka seurauksena hän keskittyy vääriin asioihin ja johtaminen kärsii entisestään. Myös esimiehen työssä jaksaminen heikkenee. Tulosten perusteella esimies alisuoriutuu työssään, vaikka työtunteja kertyy paljon. Johdettavat oppivat, kuinka "liian kilttiä" esimiestä voi ohjailla kiitoksella, syyllistämisellä tai hankalaksi heittäytymällä. Johtajuuden puutteen seurauksena epävirallinen johtajuus nostaa päätään ryhmässä.
Ajan myötä Maria alkoi kokea entiset työkaverinsa kiittämättömiksi, kun hän mietti, miten paljon hän oli tehnyt heidän puolestaan. Hän raatoi ylitöitä ja kaikilla muilla tuntui olevan aikaa seurusteluun ja epäolennaiseen puuhasteluun. Mariasta tuntui, ettei kukaan arvostanut häntä esimiehenä, vaan johdettavat syyttivät häntä milloin mistäkin asiasta.
Esimiehen identiteetin vahvistaminen
Esimiehen ryhmässä kokema primitiivinen ahdistus on aivojen virhetulkinta, koska vaara ei yleensä ole todellinen. Erilaiset näkökulmat ja eri mieltä oleminen ovat nykyisin lähtökohta hyvälle päätöksenteolle ja innovaatioille. Niinpä esimiehen tulisi vahvistaa itsessään kykyä sietää erilaisuutta ja ryhmän emotionaalista painetta yhdenmukaiseen ajatteluun.
Tunneperäistä kykyä olla oma itsensä ja kohdata erilaisia näkökulmia ahdistumatta voi verrata kuntoon. Polje kuntopyörää, niin kunto paranee ja siitä tulee hyvä olo. Kunto tai siitä seuraava hyvä olo eivät synny tahtomalla tai näyttelemällä, vaan polkemalla säännöllisesti. Myöskään riittävä erillisyys ja itsenäisyys johdettavien vaistomaisista pyrkimyksistä synnyttää esimiehessä syyllisyyttä tai ohjata häntä kiitoksella ei synny hokemalla tai esittämällä vahvaa johtajaa, vaan määrittämällä itseään.
Itsensä määrittely on se kuntopyörä, jonka avulla esimiehen ammatillinen identiteetti rakentuu niin vahvaksi, että hän yhä useammin kokee ahdistumatonta läsnäoloa johdettavan ryhmän keskellä. Itsensä määrittely on itsetuntemusta, omien päämäärien ja arvojen tunnistamista sekä toimintaa näiden mukaisesti, silti yhdessä toisten kanssa.
Lopulta Mariaa alkoi harmittamaan oma liian mukautuva käytös. Hän pysähtyi miettimään, mitä oikein työelämältään odotti ja millainen esimies hän halusi olla. Hän kirkasti itselleen omaa rooliaan työnantajan edustajana sekä niitä tavoitteita, joista hän oli vastuussa. Maria myös tajusi, ettei koskaan voi miellyttää kaikkia eikä voi olla vastuussa siitä, tykkäsikö joku hänestä tai ei. Maria löysi itselleen ominaisen tavan johtaa, mikä vapautti energiaa ja tehosti johtamista. Maria tunsi, että olo helpotti, kun entisen työporukan näkymätön ote hänestä heikkeni. Hänestä alkoi tuntua, että oli esimies.
Petri Ruotsalainen
Petri Ruotsalainen on keskinkertainen yrittäjä ja toimitusjohtaja. Hän valmentaa esimiehiä johtamaan rennommin ja rohkeammin. Voit tutustua palveluihin osoitteessa www.nonlinear.fi.