20.03.2018
Valmentajaksi ei synnytä, valmentajaksi kehitytään
Työelämässä ollaan kiinnostuneita urheiluvalmentamisesta. Valmentajia kutsutaan tyky-päiville ja esimiesvalmennuksiin. He saavat aikaan innostuksen, joka kuitenkin helposti pian lopahtaa. Tuntuu vaikealta siirtää urheilun oppeja työelämään. Toisaalta valmentaminen työelämässä helposti kutistetaan ajatukseksi kysymystekniikasta. Esimiehet harjoittelevat hyviä kysymyksiä, joita toki usein tarvitaankin, mutta ilman ymmärrystä valmentamisesta kokonaisuutena, erityisesti sen arvoista, hyvä yritys voi kumista tyhjyyttään.
Valmentaminen ei kuitenkaan ole mitään mystistä salatiedettä. Se ei myöskään ole ismi. Valmentaminen on systemaattista, tavoiteorientoitunutta ja ihmistä arvostavaa johtamista, jolla on potentiaalia uudistaa työelämää.
Hyvä joukkue syntyy oikeasta asenteesta, hyvästä ilmapiiristä ja hyvästä tuloksesta. Näihin voidaan vaikuttaa valmentavalla johtamisotteella.
Oikea asenne syntyy aktiivisen johtamisen tuloksena tilanteessa, jossa johtaja voi keskittyä ihmisten johtamiseen ja työntekijät ovat yhteisen pohdinnan ja päätöksenteon seurauksena autonomisia toimijoita. Kun ihmiset kohtaavat toisensa ihmisinä erilaisissa tilanteissa, syntyy luottamusta ja uskallusta tuoda esille omia ajatuksia ja ideoita. Tällöin uudistuminen ja kehittyminen eivät ole kiinni yhden ihmisen, vaan koko ryhmän luovuudesta ja viisaudesta.
Autonomisuus ja luottamus luovat pohjaa sille, että kaikkien kykyjä hyödynnetään. Taitava valmentaja rohkaisee ihmisiä tunnistamaan tunteensa, löytämään unelmansa ja ottamaan käyttöön piilevät kykynsä. Kun ihmisillä on valtaa toimia oman arvostelukykynsä pohjalta vastuullisesti ja kohti yhdessä sovittua tavoitetta, organisaatio pystyy reagoimaan nopeasti ja toimimaan tehokkaasti. Muutoksesta tulee tällöin luonnollista, arkista ja innostavaa.
Valmentaminen parantaa työilmapiiriä, koska se vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sisäisiä suhteita sekä johtajan ja työntekijöiden välillä että työntekijöiden kesken. Valmentaja pyrkii jatkuvasti tuntemaan joukkueensa yksilöt paremmin ja selkiyttämään kunkin roolia yhteisen tehtävän toteuttamisessa. Valmentaja vahvistaa myös yksilöiden välisiä suhteita sekä varsinaisessa työssä (pelissä) että sen ulkopuolella (pukukopissa).
Hyvä joukkue koostuu ihmisistä, jotka eivät toimi pakon edessä, vaan oman sisäisen motivaationsa innostamina. He tunnistavat aina vain paremmin omat mahdollisuutensa ja tavoitteensa sekä tietävät, miten voivat edistää omia tavoitteitaan ja unelmiaan sekä yhteistä tavoitetta ja unelmaa.
Kun yksilöt tekevät parhaansa vahvassa joukkueessa, saadaan parempaa tulosta. Ihmiset tekevät toki määräämälläkin sen, mitä käsketään, mutta he eivät koskaan anna parastaan tai tee kaikkeaan. Arjessa tehdään suuria tekoja vasta, kun tavoite on yhteinen, jokainen kehittyy ja kehittää jatkuvasti ja yksittäisten ihmisten unelmat kietoutuvat yhteiseksi tavoitteeksi.
Kirjassamme Menestyvä joukkue – onnistu valmentavana esimiehenä, olemme esittäneet monia ajatuksia ja konkreettisia työvälineitä, joiden avulla esimies voi keskittyä oleelliseen – ihmisten johtamiseen – ja valmentaa yksilöistä menestyvän joukkueen. Joillekin se tulee luonnostaan ja toinen joutuu tekemään sen eteen enemmän töitä, mutta kaikille se on mahdollista.
Valmentajaksi ei synnytä, vaan valmentajaksi kehitytään. Onnea matkaan!
Tervetuloa kuulemaan lisää Henryn toimistolle 9.5.2018 klo 9-10.
Antti Parviainen, Suomen jääpallomaajoukkueen päävalmentaja ja Diakonissalaitoksen kehityspäällikkö
Elina Parviainen, Suomen Punaisen Ristin henkilöstöpäällikkö