13.03.2018
Voiko työkykyä johtaa?
Työpaikoilla on alettu kiinnittää huomiota työkykyyn ja työhyvinvointiin. Johtaahan työkyvyn puute sairauspoissaoloihin ja pitkittyessään työkyvyttömyyseläkkeelle, joihin liittyy sitä enemmän kustannuksia, mitä suuremmasta työnantajista on kyse. Toisaalta työhyvinvoinnin puute tulee kaikilla työpaikoilla vielä kalliimmaksi. Työntekijöiden haasteet kokea työtään mielekkääksi ja vaikeudet onnistua työssään riittävän usein johtaa työpahoinvoinnin kautta työnantajalle monenlaisiin epäsuoriin kustannuksiin, kuten luovuuden ja tuottavuuden alenemiseen.
Keinoille työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamiseksi on siis kysyntää. Huomio on viime aikoina keskittynyt pitkiltä sairauslomista paluun tukemiseen. Hyvä niin, koska vaihtoehtoja työhön paluuseen on jo runsaasti. Työkykyneuvottelussa työterveyshuolto neuvoo, miten pienilläkin työnantajan keinoilla voi helpottaa työssä jatkamista ja sinne paluuta työntekijän sairaudesta huolimatta. Sairauspoissaolon sijaan työpaikoilta löytyy etukäteen pohdittuja tehtäväkokonaisuuksia, joissa toimintakyvyn rajoitteesta ei ole haittaa. Joskus osasairauspäiväraha tarjoaa mahdollisuuden työajan puolittamiseen omassa työssä sekä työnantajaa että työntekijää palvelevalla tavalla.
Jos parempi vaihtoehto onkin palata kokeilemaan jossain muussa kuin omassa työssä, työntekijä voi olla oikeutettu työterveyslääkärin päätöksellä tehtävään työkokeiluun. Tässä vaihtoehdossa työnantajan palkanmaksua tuetaan Kelan kuntoutusrahalla. Työeläkekuntoutuksena työkokeilu omaan tai johonkin sopivampaan työhön onnistuu, jos sairaus hoidettunakin aiheuttaa uhkan pysyvälle työkyvyn laskulle. Jos kyseessä on työntekijä, jolla ei ole riittävästi työuraa takana, työkokeilun tai muun ammatillisen kuntoutuksen voi ottaa hoitaakseen Kela. Tarvittaessa sekä Kelan että työeläkevakuuttajan ammatillinen kuntoutus voi mahdollistaa kouluttautumisen ihan toiseen, terveydentilalle sopivampaan ammattiin.
Työkyvyttömyyden ehkäisy kannattaa kuitenkin aloittaa paljon aikaisemmin eikä odottaa sairausloman pitkittymistä. Työterveyshuollolla on aitiopaikka seurata henkilöstön työkykyä ja ryhtyä toimenpiteisiin jo ensimmäisten ongelmien ilmaannuttua. Osa edellä mainituista tukimahdollisuuksista on käytettävissä jo ilman yhtäkään sairauspoissaolopäivää. Lisäksi työterveyshuollon velvollisuus on sairaanhoito- ja terveystarkastuskäynneillä sekä työpaikkaselvityksissä arvioida paitsi henkilöstön työkykyriskejä, myös kuntoutustarvetta. Kelalla on työikäisille hyvin monipuolisia kuntoutusmahdollisuuksia, liittyi tarve sitten työssä jaksamiseen, liikuntaelinsairauksiin, mielenterveyden häiriöihin tai muihin sairauksiin. Useat kuntoutukset tapahtuvat yhteistyössä työpaikkojen kanssa ja avomuotoisina ”illaksi kotiin periaatteella”.
Työkyvyttömyyttä voidaan ehkäistä myös niin varhaisessa vaiheessa, että sitä voidaan kutsua työhyvinvoinnin edistämiseksi. Sopivasti haastavalla, kehittämisen ja kehittymisen mahdollistavalla työllä on tutkimusten mukaan monia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Kuormittuminen ei ole pahasta, kunhan annetaan mahdollisuus myös palautua. Suomalaisten tutkimusten mukaan työtä tuunaamalla lisätään työn imua, jolla tarkoitetaan positiivista ja energisoivaa tunnetta suhteessa työhön (erotuksena positiivisesta ja mahdollisesti jopa passivoivasta työtyytyväisyydestä). Omien resurssien lisääminen ammattitaitoa kehittämällä, keräämällä aktiivisesti palautetta omasta toiminnastaan ja tarttumalla mielekkäiksi haasteisiin itse kukin meistä voi ylläpitää ja lisätä työn imuaan. Eikä tarvitse pelätä ”itkua pitkästä ilosta”. Työnarkomania ja työuupumus eivät synny työn imusta. Siitä hyvästä saa nauttia niin paljon kuin huvittaa - kunhan muistaa huolehtia riittävästi työn ulkopuolisestakin elämästä.
Näistä ja muutamasta muusta asiasta aiheeseen liittyen tulen kertomaan torstaina 31.5. Esplanadilla Henry ry:n aamutilaisuudessa, johon voi osallistua samanaikaisesti myös webinaarilla. Työkykyjohtamisessa on keskeistä se, mitä on sovittu työterveyshuollon kanssa yhteistyöstä ja mitä tavoitteita sille on asetettu. Alustus liittyy Mari Antti-Pojan ja Jukka Uitin kanssa toimittamaani Työstä terveyttä -kirjaan, joka ilmestyi tammikuussa Kustannus Oy Duodecimin julkaisemana. Kirja kuuluu työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden tenttivaatimuksiin, mutta tarjoaa lisätietoa myös henkilöstöjohdon ammattilaisille.
Kari-Pekka Martimo
LT, työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.
Johtava asiantuntija, työeläkeyhtiö Elo