27.03.2018
Vuorovaikutuksen ja tunteiden kautta innostukseen
Viimeaikaiset tutkimustulokset tarjoavat meille tuoreita näkökulmia vuorovaikutukseen. Perinteisesti vuorovaikutus työpaikalla on yksinkertaisesti mielletty viestien vaihdoksi organisaation eri toimijoiden välillä. Sähköpostit, puhelut, muistiot sekä keskustelut palavereissa, että kahvipöydissä on nähty osana monimuotoista vuorovaikutusverkkoa.
Uudempi ja aluksi ehkä hieman ristiriitaiseltakin tuntuva ajatus on, että eri toimijoiden välinen vuorovaikutusverkko itse asiassa määrittelee organisaation ja sen toiminnan.
Tätä ajatusmallia tukee MIT tutkijoiden kekseliäs koejärjestely, joka on mahdollistanut organisaation vuorovaikutusverkon kuvantamisen.
Tutkijat antoivat työntekijöille kulkukortin kokoisen, kaulassa pidettävän mittalaitteen, joka mahdollisti erilaisten vuorovaikutustilanteiden rekisteröinnin. Laite taltioi dataa, jonka perusteella tutkijat saivat tietoonsa, kenen kanssa henkilö puhui ja kuinka kauan sekä millaista äänensävyä tai kehonkieltä hän mahdollisesti käytti. Puhetta sinällään ei nauhoitettu eikä tutkijoille välittynyt tietoa keskustelujen asiasisällöstä.
Useita viikkoja kestävä koejärjestely toteutettiin samankaltaisena lukuisissa eri tiimeissä ja monilla eri teollisuuden aloilla. Vertailemalla saatuja tuloksia tutkijat pystyivät tekemään useita mielenkiintoisia päätelmiä.
Vuorovaikutuksella nähtiin olevan suora yhteys tiimin tuloksellisuuteen. Hyvin toimivien tiimien vuorovaikutukselle tunnusomaisia piirteitä olivat muun muassa:
- jokainen tiimin jäsen puhuu ja kuuntelee suurin piirtein saman verran
- tiimin jäsenet hakeutuvat kasvokkain ja heidän kehonkielensä on energistä
- tiimin jäsenet ovat yhteydessä suoraan toisiinsa – eivät pelkästään tiimin vetäjään
- tiimin jäsenet pitävät yhteyttä myös tiimin ulkopuolelle tuoden uusia ajatuksia tiimiin
Kerätyn aineiston pohjalta tutkijat pystyivät muodostamaan mallin, jonka perusteella he kykenivät ennustamaan tiimin menestysmahdollisuudet lähitulevaisuudessa poikkeuksellisen hyvin lyhyenkin mittausjakson perusteella.
Esittelemänsä aineiston valossa tutkijat eivät tehneet kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä vuorovaikutustilanteisiin mahdollisesti liittyvien tunteiden ja tunnetilojen merkityksestä. He viittasivat ainoastaan vuorovaikutuksen energiatasoon, jolla he tutkimuksensa viitekehyksessä tarkoittivat vuorovaikutustilanteiden toistuvuutta ja kestoa.
Tunteilla on kuitenkin merkittävä rooli vuorovaikutustilanteissa. Ne pyrkivät virittämään meidät toimimaan kulloiseenkin tilanteeseen todennäköisesti parhaiten sopivalla tavalla. Kohdatessasi tuntemattoman henkilön olet ehkä varovaisen utelias, ennen tärkeää esitystä voit kokea itsesi jännittyneeksi ja vapaa-ajalla ystävien seurassa tunnet olosi rentoutuneeksi ja turvalliseksi.
Työelämässä tunteet eivät tosin luonnostaan toimi aina parhaalla mahdollisella tavalla eduksemme. Siksi omien ja muiden tunteiden tunnistaminen ja tunteiden säätely ovat keskeisiä työelämätaitoja.
Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen ovat lanseeranneet termin myötämanipulointi, jolla he tarkoittavat myönteistä vaikuttamista toisen ihmisen tunnetilaan. Myötämanipulointi yhdistää tunteet ja vuorovaikutuksen tavalla, joka auttaa esimerkiksi luomaan ja ylläpitämään innostusta työyhteisössä.
Yksinkertaistettuna myötämanipulointi perustuu vuorovaikutustilanteisiin, joissa toinen henkilö aidosti huomioidaan, hänen esittämästään asiasta ollaan kiinnostuneita ja hänelle annetaan myönteistä palautetta. Kaikkein voimakkaimpana innostuksen tukemisen muotona nähdään kuulijan itsensä myönteiset tunnereaktiot.
Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen pitkäjänteinen kehittäminen voidaankin nähdä keskeisinä kulmakivinä rakennettaessa kestäviä menestystarinoita suomalaiseen työelämään. Työntekijöiden aito innostus on voittamaton kilpailuetu.
Markku Lahtinen, TkL
Ahaa Vision Oy