02.05.2018
Henkilöstörahastolla lisää vaikuttavuutta tulospalkitsemiseen
Tulospalkitsemisen parhaat vaikutukset jäävät harmillisen usein saavuttamatta yrityksissä siksi, että henkilöstö ei tunne palkkiojärjestelmää ja palkkiot unohtuvat nopeasti niiden saamisen jälkeen.
Henkilöstöammattilaisilla on työkalupakissaan hyviä tapoja parantaa palkitsemisviestintää esimerkiksi esimiesten valmennusta ja viestinnän määrää lisäämällä. Yllättävän vähän tunnettu, mutta kiinnostava työkalu palkitsemisen parempaan ja pitkäaikaisempaan mielessä pysymiseen on maksaa tulospalkkiot henkilöstön omistamaan ja hallinnoimaan henkilöstörahastoon.
Henkilöstörahaston toiminta lisää koko henkilöstön tietoisuutta palkitsemisesta jo siksi, että rahasto huolehtii viestimisestä ja tätä kautta palkitsemisesta tulee näkyvämpää. Ja koska osaa rahastossa olevista palkkioista pidetään pidempään säästössä, pysyvät ne myös paremmin mielessä.
Henkilöstörahastot kiinnostavat taas voimakkaasti yrityksiä ja organisaatioita vuonna 2011 uudistuneen henkilöstörahastolain siivittämänä. Uuden lain myötä ne soveltuvat nyt entistä useammalle organisaatiolle ja ovat myös työntekijöiden kannalta joustavia.
Henkilöstörahaston voi perustaa käytännössä mikä tahansa yli kymmenen työntekijän yritys tai organisaatio, jonka koko henkilöstö on tulos- tai voittopalkkioiden piirissä. Henkilöstörahastolain uudistuksen jälkeen myös henkilökohtaisia tulospalkkioita voi rahastoida ja monissa henkilöstörahastoissa työntekijä saa vuosittain valita haluaako rahastoida omat palkkionsa. Työntekijä voi halutessaan nostaa varojaan rahastosta jo ensimmäisenä vuonna enintään 15 prosenttia omasta pääomasta.
Mandatum Lifen vuonna 2017 toteuttaman selvityksen mukaan uuden henkilöstörahastolain jälkeen perustetuista rahastoista noin 90 prosenttia liittyy tulospalkkiojärjestelmään ja 10 prosenttia voittopalkkiojärjestelmään. Selvitys myös osoitti, että rahastojen jäsenistä useampi kuin yhdeksän kymmenestä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä henkilöstörahastoon.
Tulos- ja voittopalkkioiden maksaminen henkilöstörahastoon on kustannustehokasta niin yritykselle kuin työntekijällekin. Tästä syystä henkilöstörahasto lisää huomattavasti myös tulospalkitsemisen rahallista vaikuttavuutta - sen kautta työntekijä saa tyypillisesti jopa 40 – 50 prosenttia enemmän palkkioita käteen.
20 prosenttia rahastosta nostettavasta summasta on työntekijälle verovapaata ja lopusta hän maksaa veroja ansiotuloverotuksen mukaisesti. Yritys ei maksa henkilöstörahastoon maksettavista palkkioista työnantajan sivukuluja ja sen seurauksena yritys voi maksaa rahastoon suurempia palkkioita. Esimerkiksi käteisestä tuhannen euron tulospalkkiosta voi rahastoon maksettaessa tulla 1 200 euron henkilöstörahastoerä.
Työntekijältäkään ei peritä sosiaalikuluja rahastoon menevästä palkkiosta. Henkilöstörahaston sijoitustoiminnasta päättää rahaston hallitus, joka pyrkii sijoittamaan varoja varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.
Henkilöstörahasto on tehokas palkitsemisen keino yrityksen palkitsemisen kokonaisuuteen. Sillä saa tulospalkitsemiseen lisää voimaa suoraan rahallisesti ja paremman viestinnän avustamana. Uusien henkilöstörahastojen perustamistahti onkin selvästi kiihtynyt viime vuosina.
Henkilöstörahaston hyödyt • Jopa yli 40 % suurempi tulospalkkio kuin jos palkkio maksettaisiin palkkana o Henkilöstörahastosta tehdyistä nostoista 20 % on verovapaata • Henkilöstörahastoon maksetut tulospalkkiot pysyvät mielessä pidempään. |
Marita Manninen: KTM, on työskennellyt Mandatum Lifessä palkitsemisen parissa vuodesta 2016 lähtien. Sekä palkkiorahastoasiantuntijan ja palkitsemisasiantuntijan tehtäviä hoitaneella Maritalla on kokemusta pienten ja suurten yritysten erilaisista palkkiojärjestelmistä ja palkitsemisen kokonaisuuksista.
Kiisa Hulkko-Nyman: TkT, PsM, työskentelee liiketoimintajohtajana Mandatum Lifen Palkitsemispalveluissa. Toimiva palkitseminen on ollut hänen työnsä keskiössä tutkijana, konsulttina ja johtamistehtävissä 20 vuoden ajan.
Sini Jämsén, TkT, VTM, työskentelee palkitsemiskonsulttina Mandatum Lifen Palkitsemispalveluissa. Hän on toiminut konsulttina ja tutkijana palkkaukseen ja palkitsemiseen liittyvien aiheiden parissa vuodesta 2004 alkaen.