29.08.2018
Kirja-arvostelu: Työelämän perustietoa
Työelämän perustietoa.
Torsten Michelsen, Kari Reijula, Leena Ala-Mursula, Kimmo Räsänen ja Jukka Uitti (toim.).
Duodecim, 2018.
Mistä työ tulee, mitä se on nyt ja minne se on menossa?
Vaikka teoksella on tylsä nimi, kovat kannet ja peräti 440 sivua, Torsten Michelsenin ja työterveyshuollon professoreiden toimittamaa kirjaa ei voinut olla avaamatta. Olenhan työurani aikana useasti kaivannut tietoa siitä, mistä työnteossa ja työelämän rakenteissa oikeastaan on kyse. Tämän tarpeen lisäksi kirjan houkuttavuutta lisäävät Wilma Hurskaisen oivalliset valokuvat työstä ja sen tekijöistä.
Kaiken kaikkiaan 46 asiantuntijaa on ollut mukana tässä terveydenhuollon työelämäoppikirjassa, kuten toimittajat teosta kuvaavat. Jo kirjoittajalistan silmäys paljastaa, että kyseessä ei ole pelkästään terveydenhuollolle tarkoitettu työelämäopas. Itse jäin kaipaamaan kirjoittajista enemmän tietoa kuin pelkästään akateeminen titteli. Koska kirjoittajat tulevat eri tieteenaloilta ja käyttävät oman alansa terminologiaa ja tapaa jäsentää asioita, kirjassa esitetään virkistäviä näkökulmia teemoihin, jotka on helppo tunnistaa liittyvän keskeisesti työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyyn. Aivan kirjan lopussa on kappaleisiin liittyvä kirjallisuusluettelo. Siitä olisi saanut enemmän hyötyä jokaisen kappaleen jälkeen.
Itsenäisiä lukuja on kaikkiaan 34, joten tekstit ovat mukavan lyhyitä ja kerralla hotkaistavia. Vaikka avasin kirjan varsin epäilevänä, jo ensimmäisten lukujen jälkeen koin suoranaista työnimua – niin mielenkiintoisista ja avartavista näkökulmista asioihin paneudutaan. Kirjassa käsitellään työelämää muutoksessa ja yhteiskunnassa sekä työtä liittyen johtamiseen ja sosiaalisiin tekijöihin. Kokemusasiantuntijoiden sijaan asialla ovat selvästikin todelliset asiantuntijat, jotka perustavat väitteensä tutkittuun tietoon.
Lukuja on niin useita ja niistä kaikissa on niin paljon asiaa, että yksittäisten helmien esille nostaminen on vaikeaa. Mainitsen kuitenkin Mona Mannevuon, joka valottaa työnjohto-oppien historiaa ja kehitystä nykypäiviin. Olemmeko tässä yksilön vastuuta korostavassa vaiheessa sulkemassa silmämme yksilön valintoihin vaikuttavien ympäristötekijöiden, järjestelmien ja historiallisen kehityksen vaikutuksilta? Johtamista kirjassa käsittelee useampiakin kirjoittaja, joista Paul Lillrank valaisee työn organisoimisen kokonaisuutta. Hanna Kuusela kirjoittaa konsulteista, Seija Ilmakunnas työn markkinoista sekä Susanna Siitonen ja Tarja Kröger työlainsäädännöstä niin mielenkiintoisesti, että luin tekstiä melkein kuin dekkaria.
Ei voi kuin onnitella kirjoittajia kyvystä mennä, ei pelkästään ilmiöiden taakse, vaan tavanomaisia selityksiä pidemmälle ja kertoa syvällisesti, mistä ilmiöissä ja niiden hahmottamisessa oikeastaan on kyse. Kirjassa ei ole vain nykytilanteen läpileikkauksia, koska tämän päivän päätöksiin vaikuttaa vahvasti myös se, miten tähän tilanteeseen on historiallisen kehityksen myötä tultu. Toimittajien osuus rajoittuu siihen, että kirjaan on valittu osuvasti juuri työn, työterveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin näkökulmasta keskeisiä aiheita.
Työelämästä kiinnostuneille kirja on mitä lämpimimmin suositeltavissa. Olitte sitten henkilöstöjohtamisen, työhyvinvoinnin, työkyvyn, työterveyden, kuntoutuksen tai työpaikkojen konsultoinnin kokeneita ammattilaisia, uskoisin teidän suorastaan innostuvan tästä oppikirjasta. Näin minulle ainakin kävi!
Kari-Pekka Martimo
johtava asiantuntija
Työeläkeyhtiö Elo