03.10.2018
Ikärasismia vai välittämistä?
"Ei tunnu hyvältä, että minut on työnnetty firman ytimestä ulkokehälle!”
Näin totesi oman alansa huippuasiantuntija (kutsuttakoon häntä vaikka Heikiksi tässä kirjoituksessa) toissa keväänä kun kävimme keskustelua lähestyvästä eläkeajasta. Keskustelumme liittyi uuden Nextmile-palvelumme kehittämisen markkinaselvitysvaiheeseen, jossa pureuduimme seniorityöntekijöiden tarpeisiin ja tuntemuksiin elämän yhden suurimmista muutoksista äärellä.
Heikki oli ollut yksi työnantajansa ”avainpelaaja” jo parin vuosikymmenen ajan uutta teknologiaa kehitettäessä ja jalkautettaessa asiakkaille. Iän ja työsuhde-etujen puolesta hän voisi siirtyä nauttimaan eläkepäivistä jo muutaman vuoden kuluttua ja siksi halusin häntä haastatella. Olin varautunut aika niukkaan keskusteluun ja kommentointiin, koska hän tunnetusti suhtautui asioihin hyvin rationaalisesti. Elämää taitaa ohjata enemmän excel-taulukko, kuin värikäs mindmap.
Eläkkeelle jääminen pelottaa
Alkukuulumisten jälkeen kysyin häneltä, mitä ajatuksia lähestyvä eläkeaika tai eläkkeelle siirtymismahdollisuus herättää? Spontaani ja välitön vastaus oli: ”PELOTTAA!” Oho, tätä en osannut odottaa. Miksi se pelottaa kysyin? ”Koska siihen liittyy paljon kysymyksiä, enkä oikein tiedä mistä lähtisin niitä selvittämään? Toisaalta kuitenkin eläkeaikaan liittyy myös paljon unelmia, joihin liittyy ratkaisemattomia kysymyksiä.”
Keskustelu jatkui ja syveni pohdiskeluun hänen roolistaan työyhteisössä, jolloin hän totesi tuon alussa mainitsemani kokemuksen firman asioista ulkokehälle työntämisessä. Voin vain kuvitella, ettei kokemus arvostuksen puutteesta, pitkän uran loppuvaiheessa tunnu hyvältä. Toki kun aiheesta tarkemmin keskustelimme, hän totesi, että tuskinpa tätä hänelle tahallaan tehtiin. Ehkä häntä ei vain enää haluttu rasittaa jokaisella uudella asialla. Ehkä esimies kuitenkin halusi hänelle hyvää.
Vastaava keskustelu ei ollut ainoa laatuaan markkinaselvityksemme aikana. Ja monessa tapauksessa, tämä olisi vältetty paremmalla viestinnällä. Tässäkin tilanteessa, niin kuin niin monessa tilanteessa elämässä, keskusteluyhteyden puuttuessa vaikeampiin asioihin, saatamme tulkita tilanteen väärin, vaikka taustalla olisi aito välittäminen.
Millainen on eläköityvän asiantuntijan unelma eläkkeellä?
Tarinamme Heikin toiveissa oli aktiivinen eläkeaika. Oli ilmiselvää, ettei hän halunnut sanan varsinaisessa merkityksessä jäädä eläkkeelle. Päinvastoin, hän halusi jatkaa aktiivista elämää, mutta hiukan eri muodossa. ”Saako eläkkeellä tehdä töitä?” oli yksi hänen ensimmäisiä pohdiskelujaan, kun kysyin eläkeajan unelmista ja tavoitteista. ”Pitääkö minun perustaa oma yritys vai mikä olisi fiksua? Onko tienaamiseen rajoja?” Ei kuulostanut eläkkeelle jäävän puheelta. Niinpä. Nyt ja tulevaisuudessa yhä useampi näkee eläkeajan ei työn loppumisena vaan uudenlaisena työntekemisen aikana. Halua on jatkaa työn tekemistä, mutta joustavilla ratkaisuilla.
Joustavat työnteon mahdollisuudet ovat nyt ja jatkossa monien toimialojen toimijoille elinehto, koska eläköityvän osaamisen tilalle ei löydy paikkaajia. Elämme aikaa, jolloin työmarkkinoilta eläköityy enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee uusia. On fiksua kääntää katseet ”ulkokehälle” ja palauttaa kokeneet konkarit ytimeen ja mahdollistaa halukkaille joustava työntekeminen myös eläkeaikana. Kaikki voittaa, seniorityöntekijä, työnantaja ja yhteiskunta.
Antti Harjuoja
Chief Enablement Officer
nextmile.fi
antti@nextmile.fi
050-5714011
@antti_ha
Suomessa on reilu 800 000 työntekijää, joilla eläkkeelle siirtyminen tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden sisällä, joten puhumme melkoisesta osaamispääomasta. Työnantajan kannalta on myös oleellista, miten tarvittava hiljainen tieto/taito saadaan siirrettyä joustavasti. Työntekijän näkökulmasta on mahtavaa, kun voi vielä viimeisinä työssäolovuosinaan kehittyä, antaa kaikkensa ja nauttia tekemästään. Tämä on sitä helpompaa, mitä paremmin tulevaan eläkkeelle siirtymiseen on valmistauduttu ja mitä avoimemmin asioista yrityksen sisällä voidaan keskustella. Tule kuulemaan lisää HENRYn aamutilaisuuteen 11.10.2018 Voit ilmoittautua joko paikan päälle tai webinaariin.