23.10.2018
Meillä jokaisella on Lupa Oppia – ethän ole jarruna tässä junassa!
HR-ammattilainen osaa unissaankin kertoa mitä tarkoittaa oppimisen yhteydessä tuttu lukusarja 70-20-10. Parhaita tuloksia saadaan, kun oppimistilanteita tarjoillaan kokemusten ympäriltä tai työn ohessa oppien sen sijaan, että järjestetään massaluentoja ja istutetaan työntekijöitä auditorioissa. Silti perinteisempiä oppimistapoja on yrityselämä väärällään. Miksi näin? Muutos on lähes aina haastavaa eikä tilanne ole sen erilaisempi, kun pitää muuttaa lähes kiveen hakattuja tapoja kasvattaa uusia työelämän taitoja organisaatioissa.
Parhaillaan käynnissä oleva nopea työelämän murros ei kuitenkaan anna siimaa ajan suhteen. Maamme hallituskin on rummuttanut tänä syksynä yli miljoonan suomalaisen tarvitsevan uudelleen koulutusta. Muutos ympärillämme on niin nopeaa ja uudet työelämän taidot niin akuutisti tarpeellisia, ettei vanhoja oppimisen menetelmiä enää ole varaa jatkaa. Tilanne ei kuitenkaan ole niin mahdoton mitä otsikoista voisi päätellä, sillä suurimmalla osalla työntekijöistä asenne oppimiseen on loistavasti kohdillaan. Accenturen Reworking the Revolution -tutkimuksen mukaan työntekijät ovat hyvinkin halukkaita kehittämään taitojaan muuttuvan maailman mukaisesti. Itse asiassa, 67% työntekijöistä tunnistaa tarpeen omaksua uusia taitoja, jotta työn teko esimerkiksi älykkään teknologian rinnalla onnistuu lähivuosina, ja 45% työntekijöistä näkee muutoksen tuovan työskentelyyn tehokkuutta. Siksi onkin ristiriitaista, että vain vaivaiset 3% yritysjohtajista kertoo aikovansa kasvattaa investointeja näiden uusien tarvittavien taitojen kehittämiseen. Työntekijät eivät ole tulppana muutokselle, mutta yritysjohto saattaa hyvinkin olla, mikäli suhteutuminen oppimisen tukemiseen ei muutu.
Kuten elämässä niin monesti muutenkin myös työelämän murroksessa ja sen mahdollisuuksissa piilee suurin potentiaali yhteistyössä: ihmisten ja älykkään teknologian yhteistyössä. Reworking the Revolution -tutkimus toi esille mielenkiintoisen faktan: jos yritykset ottavat asiakseen paneutua vakavasti ihmisen ja teknologian yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin, ja tukevat tätä investoimalla uusiin osaamisiin, liikevaihto voi kasvaa jopa 38% viidessä vuodessa. Tämän lisäksi työpaikkojen määrä kasvaa 10% eli teknologia ei vie töitä, vaan päinvastoin luo työpaikkoja lisää. Kun vielä 62% työntekijöistä näkee teknologiamuutoksen positiivisena, on käsissämme hieno tilaisuus kääntää tämä uudelleen kouluttautumisen haaste suureksi mahdollisuudeksi.
Jotta osaamisvaje saadaan kurottua umpeen, suosittelemme kolmiosaista lähestymistapaa:
• Kokemuksellisen oppimisen nopeuttaminen: Työpaikoilla tulee ottaa käyttöön tehokkaita oppimisen tekniikoita design thinking -työpajoista simulaatioharjoituksiin, työssä oppimiseen ja oppisopimusohjelmiin. Kouluissa tulisi tarjota aktiivisesti projekti- ja tiimityöskentelyä oppimisen tueksi. Virtuaalitodellisuus- ja tekoälyteknologioita soveltamalla voidaan tarjota mukaansatempaavia, houkuttelevia ja yksilöllisiä oppimiskokemuksia.
• Laitoksista ja instituutioista yksilöihin: Suoritettujen kurssien sijaan koulutustavoitteiden tulisi keskittyä kannustamaan jokaista yksilöä laajentamaan taitojaan. Näihin taitoihin pitää sisältyä päättelykyky, luovuus sekä sosiaalinen ja emotionaalinen älykkyys.
• Tuki haavoittuvassa asemassa oleville oppijoille: Vanhemmat ja vähemmän koulutetut työntekijät, manuaalisen työn tekijät sekä pienemmissä yrityksissä työskentelevät ovat haavoittuvaisempia työn muutoksille ja heillä on usein myös vähemmän koulutusmahdollisuuksia. Näiden oppijoiden ohjaaminen oikeaan koulutukseen ja urapolulle vaatii kohdennettuja toimia. Kurssien pitäisi olla joustavampia ja moduulimuotoisia, jotta ne sopivat eri elämäntilanteisiin.
Olen useaan kertaan kuullut kysymyksen: ”Mitä taitoja minun tulee kehittää, jotta olen relevantti työelämässä tulevaisuudessa?”. Vastaan aina samalla tavalla: tärkeintä on oma asenne oppimiseen. Pitää olla valmis omaksumaan uutta ja päivittämään taitojaan läpi työelämän, sillä mikään yksittäinen taito ei riitä. Laaja osaamisten kirjo sekä kyky soveltaa taitojaan monipuolisesti auttavat jokaista pysymään kehityksessä mukana. Meillä jokaisella on #LupaOppia.
Terhi Mäkelä on yritystransformaatioiden asiantuntija ja Talent & Organization -liiketoiminnan johtaja Accenturella. Työelämän murros, tulevaisuuden työvoima sekä organisaatioiden muutosten menestyksekäs toteutus analytiikan avulla ovat lähellä Terhin sydäntä. Accenture on HENRYn strateginen kumppani ja innolla mukana Lupa Oppia -aloitteessa muuttamassa työelämää ja asenteita oppimista kohtaan.
Lupa oppia on uudenlainen muutoshanke, jossa käynnistäjinä ovat HENRY ja sen strategiset kumppanit Accenture, Oppia.fi, Personnel ja Veritas Eläkevakuutus. Lupa oppia -hanke haluaa käynnistää keskustelua ja olla saattamassa yhteen erilaisia keskustelijoita oppimisesta ja osaamisen uudistamisesta. Tähän liittyen järjestämme tapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja viestimme aiheesta niin Lupa oppia -blogissa kuin Youtube-kanavalla.