10.12.2018
Oppeja pelikentiltä kykyjen johtamiseen
Harrastan aktiivisesti lentopalloa. En kuulu peleissä kiertävään porukkaan, vaan harjoitusrinkiin, jossa pääsen haastamaan itseäni todella taitavien naisten joukossa – siis minua parempien pelaajien kanssa. Rankan kuntotreenin lisäksi saan aivojumppaa, sillä lentopallo vaatii koordinaatiokykyä ja nopeita refleksejä. Rakkaus lajiin ja tunne siitä, että voin viedä itseni äärirajoille niin fyysisesti kuin henkisestikin, pitää mielenkiinnon yllä.
Näen pelissä paljon yhtäläisyyksiä työpaikoilla tapahtuvan arkijohtamisen kanssa. Tiimit ja työryhmät muodostetaan jäsenistä, joilla on eri vahvuuksia, ja näin on joukkuepelissäkin: lentopallossa rooleja ovat esimerkiksi passari, hakkuri ja yleispelaaja. Samaan tapaan tarvitsemme työryhmiin erilaisia taitoja omaavia yksilöitä, tiettyihin positioihin.
Niin peliin kuin työyhteisöihinkin kuuluu yhdessä tekeminen. Voidaan puhua myös treenaamisesta. Opastamme, kannustamme ja tsemppaamme kaveria. Mitä parempi yhteishenki, sen tuottoisampi joukkue. Taidoilla pärjää tovin, mutta jos hyvä yhteishenki puuttuu kokonaan, se alkaa nakertamaan tuottavuutta ja onnistumisia niin pelikentällä kuin työpaikallakin.
Lisää analogioita joukkueurheilun ja henkilöjohtamisen välillä: Johtajalla on tärkeä rooli valmentajana, ohjaajana ja sparraajana. Jokaisella esimiehellä tulisi olla uskallusta palkata itseään fiksummat alaiset, siis parhaat pelaajat juuri oikeille paikoille. Tehtävänkierto on usein hyväksi. Näin vahvistetaan uusia taitoja ja autetaan pelaajia näkemään asiat uudesta näkökulmasta.
Kun treenaa – tai työskentelee esimerkiksi projekteissa – itseään taitavampien joukossa, oppii todennäköisesti enemmän kuin samalla tasolla olevien kanssa. Kunnianhimon puute johtaakin korkeintaan keskinkertaiseen suoritukseen niin urheilussa kuin työelämässä. Työllä pitää aina olla tavoitteita, ja kaikkien pitää ne tuntea. Lisäksi pitää ymmärtää oma paikkansa kokonaisuudessa. Kullakin tontilla tarvitaan omanlaisia vahvuuksia. Pelipaikkaa voi joutua vaihtamaan lennosta, ja tuuraaminen voi johtaa epämukavuusalueelle, mutta hyödylliselle sellaiselle.
Oli ajatteluani avaavaa löytää analogia myös lentopallon ja Talent Managementin väliltä. Talent Management -ajattelun ja -ohjelman kehittäminen on ollut kuluvan vuoden tärkeimpiä projektejamme. Haluamme johtaa parhaita kykyjämme – tunnistaa osaajamme, kehittää heitä systemaattisesti ja huolehtia heidän pysyvyydestään.
Urheilussa parhaat joukkueet etsivät kykyjä joukkoonsa jatkuvasti ja treenaavat erityisesti niitä pelaajia, joissa tunnistetaan potentiaalia. Yritysmaailmassa TM:lla varmistetaan strategian toteutuminen osaavien ammattilaisten toimesta. Yrityksen menestystä turvaa se, että seuraajasuunnittelu on organisaatiossa varmistettu ja avainosaajia kehitetään. Tämän tehdäksemme meidän pitää nähdä ihminen työssään, tunnistaa osaamisen taso ja vahvuudet sekä arvioida se, miten paljon potentiaalia kehittymiseen on. On oltava rohkeutta radikaaliinkin rotaatioon myös yksiköiden välillä.
Talent Management ei ole välttämätöntä vain yrityksen näkökulmasta vaan toki hyödyllistä myös yksilölle itselleen. Filosofian mukaanhan henkilöstöä ei kohdella massana, vaan yksilöinä, joista olemme aidosti kiinnostuneita. TM on henkilöstöjohtamista työntekijän koko urapolun ajan. Hyvin hoidettu ohjelma takaa, että osaajamme voivat löytää urapolkuja, erilaisiin suuntiin.
Loppujen lopuksi itsensä haastaminen ja omat näytöt ratkaisevat. Suosittelen kirittämään osaamista hyvässä porukassa, itseään jollain osa-alueella parempien pelaajien joukossa. Hien pintaan saamisesta syntyy nautintoa ja työnimua.
Susa Nikula
SOK:n henkilöstöjohtaja
S-ryhmän henkilöstötyö