08.01.2019
Aktiiviset työpäivät - lisää suorituskykyä työpäiviin
Istumme valtaosan päivistämme sekä töissä että kotona. Keskimääräinen suomalainen istuu päivässä 9 tuntia. Vietämme päivästä enemmän aikaa istuen kuin nukkuen. Oletko koskaan miettinyt, kuinka monta tuntia sinä istut päivän aikana?
Istumisen haittavaikutuksista saadaan koko ajan enemmän tietoa ja yhdessä uusimmista tutkimuksista on todettu jo 10 minuutin istumisen olevan terveydelle haitallista. Tutkimustietojen valossa on todettu myös runsaan istumisen olevan itsenäinen terveysriski. Työpäivän jälkeen tehty kuntosalitreeni tai juoksulenkki ei pysty täysin korvaamaan istumisen haittoja. Jotta istumisen haitat saataisiin minimoitua, tulisi kuntoliikunnan lisäksi siis keskittyä istumisen vähentämiseen. Osalle meistä helpoin tapa edistää omaa terveyttä olisikin istumisen vähentäminen sekä arkiaktiivisuuden lisääminen kuntoliikunnan lisäämisen sijaan. Istuminen ja liiallinen passiivisuus vaikuttavat negatiivisesti paitsi hyvinvointiimme myös työtehoon ja suorituskykyyn.
Työelämän haasteet ovat muuttuneet ripeällä tahdilla ja liikkumattomuus on sen myötä havaittu kasvava ongelma. Asiantuntijatyön ja luovan työn räjähdysmäinen kasvu on aiheuttanut sen, että arkiliikunnan määrä on vähentynyt. Fyysinen kuormitus onkin siirtynyt enemmän henkisen kuormituksen puolelle ja pysyäksemme työelämässä eläkeikään asti on aivojen huolenpidosta tullut entistä tärkeämpää.
Miten lyhyt liikunta vaikuttaa henkiseen suorituskykyyn?
Jo hyvin lyhyellä aktiivisuustason nostolla on vaikutusta aivojemme toimintaan. Aivoissa havaitaan dopamiinin, serotoniinin ja hermokasvutekijän pitoisuuksien kasvua jo 20s liikunnan aloittamisen jälkeen. Jo lyhyellä liikunta hetkellä on siis vaikutusta kognitiiviseen suorituskykyymme. Pelkällä seisomaan nousulla aineenvaihdunta lähtee liikkeelle, joka aktivoi myös aivojamme.
Taukoliikunnan myötä siis aivojen verenkierto paranee, otsalohko on aktiivisempi ja aivoalueiden väliset yhteydet vahvistuvat. Mitä tämä tarkoittaa siis työelämässä?
Taukoliikunnalla saadaan aikaiseksi vireystilan nousua, luovuuden ja ongelmanratkaisun paranemista, stressin helpotusta, parempaa palautumista ja oppimisen helpottumista.
Palautuminen ja kuormitus
Riittävä palautuminen on elintärkeää ja uupuminen onkin nyky-yhteiskunnassamme yleistyvä ongelma.
Palautumisesta tulee ensimmäisenä mieleen uni, mutta se on muutakin kuin nukkumista. Vuositasolla palautumista tapahtuu esimerkiksi kesä- ja talvilomien myötä, viikkotasolla palautuminen on suunnattu viikonlopuille ja päivätasolla palautumista auttaa yöunien lisäksi mikrotauot. Mielekkään ja energisen arjen saavuttamiseksi mikrotauoilla on suuri merkitys, Työpäivää rytmittämällä ja työpäivän aikaisilla palauttavilla hetkillä mahdollistetaan se, että työpäivien jälkeen energiaa riittää muuhunkin kuin sohvalla makoiluun eikä kotiin tarvitse mennä ”takki tyhjänä”.
Varsinkin näin uuden vuoden jälkeen moni lupaa liikkua enemmän ja syödä terveellisemmin. Pienet teot ovat kuitenkin niitä, jotka loppupeleissä ratkaisevat. Tee joka päivä pieniä tekoja, jotka yhdessä muodostavat hyvän kokonaisuuden. Töihin käveleminen, taukoliikunta ja työasennon vaihtelu ovat esimerkiksi sellaisia asioita, joilla pystyt jo vaikuttamaan huomattavasti terveyteesi. Pienet teot, suuret kerrannaisvaikutukset.
Jesse Kaarna
asiakkuusvastaava, Cuckoo Workout