15.01.2019
Miksi yritykset eivät onnistu aina toimimaan eettisten arvojensa mukaisesti?
Organisaatiot, jotka kiinnittävät huomiota eettiseen kulttuuriinsa, ehkäisevät merkittävästi riskiä väärinkäytöksistä ja negatiivisesta julkisuudesta. #MeeToo -liike ja monet muut julkisuudessa esillä olleet skandaalit ovat tuoneet valokeilaan lukuisia esimerkkejä yrityksistä, joissa ongelman ytimenä on ollut kulttuuri, jossa epäasialliseen toimintaan ei ole syystä tai toisesta kyetty puuttumaan silloin kun olisi pitänyt. Jos nämä organisaatiot olisivat aikanaan toimineet uskollisina arvoilleen, jotka liittyvät muiden kunnioittamiseen ja vastuullisuuteen, olisivat ne välttyneet haitallisilta uutisotsikoilta, joiden keskeltä he löysivät itsensä vuosia myöhemmin. Nämä ikävät tapaukset ovat ainakin osaltaan osoittaneet sen, että paremmalle yritysetiikalle ja eettiselle yrityskulttuurille on kysyntää.
Suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää, mutta myös paljon ongelmia. Hyvä veli -verkostot, esimiesaseman väärinkäyttö, kiusaaminen, silmien sulkeminen, ongelmien peitteleminen ja suosikkijärjestelmien ylläpito ovat teemoja, jotka ovat muun muassa nousseet esiin parhaillaan auki olevasta työelämän eettisyyttä selvittävässä kyselytutkimuksessa. Suomessa liiketoimintaetiikan kysymykset usein liittyvät tilanteisiin, joissa ei suoraan toimita lainvastaisesti, mutta eettisen kompassin esiin kaivamista tarvitaan.
Eettisyydessä ei ole kyse siitä, voimmeko toimia tietyllä tavalla, vaan kysymys on siitä, pitäisikö meidän. Minkälainen yritys haluamme olla? Tämä vaikuttaa suoraan siihen, haluavatko ihmiset työskennellä meille, ostaa meiltä tai sijoittaa meihin.
Miksi hyvät ihmiset tekevät pahoja asioita?
Jos eettisyys ja oikein toimiminen ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä, miksi väärinkäytösskandaaleja tapahtuu? Mikä on mahdollistanut esimerkiksi pankkialan rahanpesukuviot tai teleoperaattoreiden laajamittaiset lahjontaskandaalit?
Moni skandaalin silmään päätynyt yhtiö on ollut kunnioitettu alallaan, ja suurella osalla on ollut olemassa näennäisesti hyvin toimivat ethics & compliance -ohjelmat, joiden tavoitteena on varmistaa toiminnan eettisyys ja lainmukaisuus. Silti nämä yritykset ovat lopulta maksaneet miljardeja dollareita sakkoja rikkomuksistaan. Miksi?
Bisnesetiikan professori Guido Palazzon mukaan skandaalit jatkuvat, koska useimmilla ihmisillä, mukaan lukien yritysjohtajat, on väärä kuva siitä, mikä aiheuttaa epäeettistä käyttäytymistä. Meillä on taipumus ajatella, että pahoja asioita tapahtuu pahojen ihmisten vuoksi. Tarkastellessamme menneitä yritysskandaaleja voimme kuitenkin helposti päätyä tulokseen, jossa vääriä valintoja tehneet henkilöt ovat tavallisia matti meikäläisiä. Jotta voisimme suojata organisaatiotamme päätymästä epäeettisiin tekoihin, meidän tulee ymmärtää, miksi hyvät ihmiset voivat siirtyä "pimeälle puolelle”.
Yleensä ongelma ei ole siinä, että yritykset olisivat virheellisesti palkanneet ”huonoiksi omenoiksi”, huijareiksi tai valehtelijoiksi paljastuneita yksilöitä, vaan epäeettinen käytös syntyy yrityskulttuurin paineiden luomana. Korkean paineen alla ihmiset alkavat välttelemään eettisiä huolenaiheita. Guido Palazzo kutsuu tätä "eettiseksi sokeudeksi". Toiminta on muodostunut niin rutiiniksi, että työntekijät eivät pysty näkemään, mitä he tekevät väärin.
Epäeettistä toimintaa perustellaan muun muassa sillä, että kaikki muutkin toimivat täällä niin. Eettinen sokeutuminen tapahtuu usein yksinkertaisesti tilanteessa, jossa emme osaa tunnistaa omia ennakkoluulojamme, asenteitamme tai toimintamallejamme ja tarkastella niitä kriittisesti. Harvoin esimerkiksi esimies, jonka alaiset kokevat hänen toiminnan epäeettiseksi, allekirjoittaa itse alaisten väitteitä.
Pelon tunne on usein epäeettisen toiminnan taustalla
Väärät käytännöt voivat ajan kuluessa ihmisten mielissä muuttua yrityksen tai jopa koko toimialan sisällä normaaleina pidetyiksi toimintatavoiksi. Joissakin tapauksissa yritykset ovat luoneet tavoitteita, jotka eivät ole saavutettavissa laillisin tai eettisin keinoin, tai paine päästä tavoitteisiin muodostuu niin ylivoimaiseksi, ettei ole olemassa tilaa ajatella eettisyyttä. Monien yritysten kannustimet ja arviointijärjestelmät palkitsevat suoraan lopputulosta tai menestystä, eli sitä mitä on saavutettu. Huomio pitäisi olla vähintään yhtä paljon siinä, miten tavoitteisiin päästiin.
Useiden yrityskandaalien taustalla onkin pelko, joka voi liittyä esimerkiksi työpaikan menettämiseen, hyväksytyksi tulemiseen työyhteisössä tai aggressiivisen pomon kohtaamiseen. Kun ihmiset pelkäävät, he tekevät kaikkensa selviytyäkseen, oli se sitten eettisesti oikein tai ei.
Tästä syystä yksi eettisten ohjelmien tärkein tehtävä pitäisi olla pelon tunteen kitkeminen organisaation toimintakulttuurista. Paperiset eettiset ohjeet ovat hyödyttömiä, jos ne eivät näy arkisessa toiminnassa, tai jos ihmiset eivät uskalla reagoida niiden vastaiseen toimintaan.
Mitä voimme tehdä eettisyyden kehittämiseksi?
Tarttuaksemme työelämän eettisiin ongelmiin, on ensi askel ongelmien tunnistaminen. Tarvitaan kykyä osata objektiivisesti katsoa ja kyseenalaistaa totuttuja toimintamalleja ja ennen kaikkea omaa toimintaa. Lisäksi, meidän tulisi tarkastella sitä kontekstia, jossa työntekijät tekevät päätöksiä: yrityskulttuuria ja laajempaa sosiaalista dynamiikkaa, mikä työntää ihmisiä kohti epäeettistä käyttäytymistä.
Minkälainen johtamistyyli on? Esiintyykö organisaatiossa pelkoa?
Minkälainen kannustinjärjestelmä on? Palkitaanko henkilöstöä siitä, miten he toimivat, sen lisäksi mitä he saavuttavat?
Miten ihmisten suoriutumista arvioidaan? Rankaistaanko tai nöyryytetäänkö ihmisiä, jotka eivät suoriudu?
Mitä työkaluja esimiehillä on käytettävissään epäkohtiin puuttumiseksi?
Kysely Pohjoismaisen työelämän eettisyydestä
Bisnesetiikan asiantuntijakaksikko Niina Ratsula ja Anna Romberg lanseerasivat joulukuussa 2018 avoimen Ethics@work –kyselyn, jonka myötä he kysyivät suomalaisilta ja ruotsalaisilta työntekijöiltä kokemuksia työpaikan eettisyydestä. Kyselyn positiivisen vastaanoton johdosta se päätettiin toteuttaa avoimen kyselyn lisäksi myös laajempana riippumattomana tutkimuksena, johon otettiin mukaan myös Norja – tämä kysely kantaa nimeä Nordic Business Ethics Survey. Niina Ratsula, saapuu Henryn vieraaksi 28.2., jolloin hän raottaa tutkimuksen varhaisia tuloksia. Viralliset tulokset julkistetaan yhteistyössä suomalais-ruotsalaisen Kauppakamarin kanssa huhtikuun alussa. Lue lisää kyselystä www.ethicsatwork.net sivuilla!
Kirjoittaja on liiketoiminnan ja työelämän eettisyyden asiantuntija Niina Ratsula, joka viime keväänä irtisanoutui pestistään Kemiran globaalin Ethics & Compliance –toiminnon johtajana ja perusti yrityksen, Code of Conduct Companyn, jonka tavoitteena on edistää työelämän eettisyyttä ja hyvää hallintoa Suomessa. Niina on suosittu luennoitsija, tietokirjailija ja vastuullisen johtamisen puolestapuhuja. Yrittäjyyden ohella Niina viimeistelee aiheesta väitöskirjaa sekä kirjoittaa parhaillaan neljättä tietokirjaansa joka kantaa työnimeä ”Oikein toimimisen kulttuuri”.