22.05.2019
Työelämämme muutoksen polulla
Työelämä 2020 -hankkeen käynnistyessä vuonna 2013 työelämämme oli murrostilassa. Jopa hy-vinvointivaltiomme pohjan kestävyys oli uhattuna. Työn ja työelämän houkuttelevuuteen täytyisi panostaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tiedettiin, että muutosta ei saataisi aikaiseksi pienillä säädöillä, vaan tarvittaisiin rohkeutta ja rajoja ylittävää uudenlaista yhteistyötä.
Nyt vuonna 2019, hankkeen päättyessä, elämme yhä murroksessa. Viimeisten vuosien kohentunut talouskasvu sekä toteutuneet menoleikkaukset ovat tukevoittaneet hyvinvointivaltiomme pohjaa, mutta eivät riittävästi. Tarvitaan vahvaa työllisyys- ja kasvupolitiikka, jotta Suomi olisi jatkossa-kin hyvä ja turvallinen maa elää ja tehdä työtä. Meiltä pitää löytyä keinoja vaurastumisen ja tasa-arvoisuuden tasapainoiseen edistämiseen. Vastuullisuudessa on löydettävä yhä vahvempaa yhtei-söllisyyttä sekä tahtoa yhteisen hyvän vaalimiseen.
Työelämän laatu pitänyt pintansa
Ymmärrys työn murroksesta on muuttunut valtavasti hankkeen seitsemän toimintavuoden aikana. Asiaa on lähestytty laaja-alaisella yhteistyöllä, eri näkökulmia yhdistäen. Tuloksena on syntynyt erilaisia raportteja ja selvityksiä ilmiön olemassaolosta ja sen vaikutuksista. Niitä kaikkia yhdis-tää pelko siitä, että emme kykene reagoimaan tarpeeksi nopeasti teknologian tuomiin muutoksiin, ja mahdolliset maksimihyödyt jäävät saamatta. Huoli liittyy muun muassa osaamispääoman mu-renemiseen, uusien innovaatioiden puuttumiseen, polarisoitumisen lisääntymiseen ja eettisyyden hämärtymiseen tekoälyn myötä.
Siitä huolimatta, että toimintaympäristömme on suurten myllerrysten kourissa, on työelämämme laadullisesti pitänyt pintansa, jopa hieman parantunut. Työelämän houkuttelevuuteen on panostet-tu. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemissa työolobarometrituloksissa tämä näkyy muun muas-sa siinä, että vaikutusmahdollisuudet työpaikoilla ovat lisääntyneet, osaamisen kehittämiseen on panostettu ja luottamus omiin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla on vahvistunut.
Ministeriön Työllisyyskatsauksen mukaan positiivinen muutos näkyy myös työttömien työnhaki-joiden määrän vähenemisenä. Vähennys koskee myös pitkäaikaistyöttömiä, nuoria sekä yli 50-vuotiaita. Rakenteellinen työttömyys on vähentynyt, mutta sen sijaan työmarkkinoilla työvoiman saatavuus on muuttunut vaikeammaksi. Tilanne tulee kiristymään entisestään väestöpohjamme ikääntyessä. Ilman tavoitteellista maahanmuuttoa emme pysty vastaamaan työvoiman tarpeeseen tulevaisuudessa.
Vahvuudet muutoksen moottoreina
Työelämän houkuttelevuuteen liittyy vahvasti kyky nähdä sen vahvuuksia. Vahvuudet toimivat parhaimmillaan innostuksen tuulina kohdatessamme uusia haasteita, mutta myös moottoreina epäkohtien korjaamisessa. Paraskin työelämä kaipaa jatkuvaa kehittämistä, jopa uudistumista. Tarvitaan rajoja ylittävää yhteistyötä ja rohkeutta tarttua tulevaisuuteen.
Työelämä 2020 -hankkeen aikana onnistuimme brändäämään työelämämme kolmen attribuutin kautta: Suomen työelämä edustaa maailman kovinta osaamista, maailman kehittyneintä yhteistyö-tä ja maailman turvallisinta ympäristöä. Sanomattakin on selvää, että kyseisiä vahvuuksia on uu-delleen määriteltävä työelämän muuttuessa yhä vahvemmin digitaaliseksi ja globaaliksi. Luotta-mus, turvallisuus ja osaaminen saavat erilaisen sisällön ja merkityksen, kun niitä katsotaan muu-alta kuin omasta näkökulmastamme.
Työelämä 2020 -hanke on elokuussa tullut oman tiensä päähän, mutta verkostotoimijat jatkavat kukin työtään työelämän kehittymisen edistämiseksi niin työpaikoilla, toimialoilla kuin kansalli-sestikin. Hyvä näin, koska työelämän kehittäminen edellyttää laaja-alaisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Hankkeemme on yhteistä kehittämistyötä kokoavana verkostona osoittanut, että Suomessa on pal-jon työelämän kehittämisen osaamista ja kokemusta, jota kannattaa hyödyntää. Vaalimalla työ-elämän laatua jatkossakin edistämme paitsi työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointia, myös koko Suomen kilpailukykyä.
Henryläisiä hyvästä yhteistyöstä kiittäen,
Margita Klemetti
Työelämä 2020 -hankejohtaja