11.09.2019
Introvertti esimiehenä
Introvertit kuvaillaan reflektoiviksi henkilöiksi, jotka omaavat hyvän keskittymiskyvyn ja jotka eivätkä useinkaan hakeudu sosiaalisten tilanteiden keskipisteeseen. Introvertteja toimii paljon esimiesasemassa ja onkin mahdotonta tunnistaa heitä introverteiksi, koska he ovat usein ns. ekstrovertin näköisiä esimiesroolissaan. He kuitenkin itse sanovat, että tiedostavat varsin vahvasti olevansa introvertteja, mutta ovat opetelleet ns. ekstroverttia käyttäytymistä työnsä takia.
Introvertit esimiehet kertovat, että muutamat tilanteet aiheuttavat hankaluuksia introverttiuden myötä.
1) Esimerkiksi introvertit eivät tarvitse palautetta yhtälailla kuin ekstrovertit, ja kun ihminen kohtelee yleisesti toisia kuten kokee itsekin kaipaavansa, niin tällöin ei tule annettua palautetta muille siinä määrin kuin etenkin ekstrovertit alaiset toivoisivat. Alaiset ja työkaverit voivat tukea introvertin esimiehen kehittymistä palautteenantajana ja pyytää esimieheltään palautetta.
2) Toinen seikka minkä introvertit esimiehet kokevat ei-niin-mukavana ovat yhteisten illanistujaisten tai juhlien järjestämisen. Monet sanovat, että mieluummin olisivat yksin taikka koiran kanssa metsässä lenkillä kuin istuskelemassa sosiaalisissa juhlissa. Juhlien välttäminen ei johdu ujoudesta tai sosiaalisesta arkuudesta, koska tämä persoonallisuuden dimensio ei mittaa tätä ominaisuutta. Ekstroverttikin voi olla ujo ja introvertti erittäin rohkea sosiaalisesti, mutta introvertti ei koe sosiaalisuuden tarvetta siinä määrin kuin ekstrovertti. Osa introverteista on rajannut juhlat pois kalenteristaan ja heidät tuntevat eivät tästä pahastu kun tiedostavat tämän tarpeen rauhoittumiseen ja yksinoloon.
3) Kolmanneksi moni introvertti sanoo, että luontaisesti jäävät ryhmätilanteissa mieluummin seuraamaan tapahtumia kuin osallistuvat aktiivisesti puhumalla (osallistua voi aktiivisesti tietenkin myös kuuntelemalla). Ekstroverttien usein toimiessa kokouksissa ja ryhmissä helposti äänekkäänä enemmistönä introverttien on tärkeää olla aktiivisia ja ottaa oma tilansa ja sanoa mielipiteensä. Usein ryhmän innostuessa keskustelemaan jostakin innostavasta asiasta ekstrovertit puhuvat yhtäaikaa ja mielipiteiden kysyminen ja tilan antaminen muille loppuu. Näissä tilanteissa tila on vain otettava itse ellei kokouksen vetäjä rauhoita tietoisesti tilannetta.
Introvertin vahvuuksia ovat esimerkiksi hyvä kuuntelutaito, keskittymiskyky ja perusteellisuus, ja juuri näitä ominaisuuksia monet ekstrovertit pyrkivät kehittämään itsessään. Työyhteisön kehittämisessä kuulluksi tuleminen koetaan hyvin tärkeänä ominaisuutena, ja se voi parantaa työyhteisön toimivuutta merkittäväksi. Kuulluksi tuleminen tarkoittaa arvostusta ja keskittyneellä kuuntelulla arvostusta on helppo antaa. Sirpaleisessa työelämässä kyky keskittyä on ominaisuus, jolla viedään projektit loppuun määräajoissa ja saadaan asioita tehtyä. Perusteellisesti mietityt mielipiteet nostavat esiin suunnitelmien ja ideoiden epäkohtia ja tärkeitä yksityiskohtia, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa suunnitelmien kokonaisuuteen ja toimeenpanoon.
Introvertit ovat usein kriittisiä itseään kohtaan esimiehenä ja antavat itsearvioissaan hyvin heikkoja arvosanoja itselleen johtajuudessaan, päinvastoin taas kuin ekstrovertit esimiehet. On kuitenkin hyvä tietää, että alaiset ovat kuitenkin introvertteihin tyytyväisempiä tai yhtä tyytyväisiä kuin ekstrovertteihin esimiehiinsä.
Tiina Brandt
Researcher, PhD, docent, Haaga-Helia University of Applied Sciences