31.08.2020
Isät työssä ja perheessä: todellisuutta ja tarua
Nyt isyys puhuttaa. Uutisia ja tosielämän kokemuksia, joista esimerkiksi valtamedioissa myös näkyvästi uutisoidaan, on ollut ennenkin. Silti jotkut haastattelut ja tarinat leviävät muita enemmän. Vihdoin tasaveroinen vanhemmuus nousee räväkästi esille.
Isiä, perhevapaiden käyttöä ja työelämän tasa-arvoa on tutkittu pitkään. On tiedossa useita syitä, miksi isät pitävät tai eivät pidä pitkiä perhevapaita. On nähty selkeää muutosta, että ainakin puheiden ja asenteiden tasolla monet isät ovat siirtyneet perinteisestä sukupuolirooliajattelusta kohti nykyaikaista jaettua vanhemmuutta. Samalla he elävät arkea, joka tukee sukupuolten tasa-arvoista mahdollisuutta toimia perheessä ja työssä.
Silti puheet ja teot eivät aina vielä kohtaa: Vaikka moni isä ajattelee, tai ainakin sanoo pitävänsä tärkeänä, että myös isät jäävät perhevapaille, he eivät kuitenkaan itse aina tee tätä valintaa.
Moni isä perustelee perhevapaalle jääntiään työssä jaksamisen näkökulmasta
Yksi kiinnostava näkökulma on tauko työelämästä. Jos pelkkä tasaveroisen vanhemmuuden ihanne ei saa isiä vapaille, pieni hengähdystauko työelämän rattaista voi saada. Perhevapaalla olo näyttäytyy perusteltuna ja toivottunakin syynä jäädä hetkeksi pois projektien pyörityksestä tai tasaisena toistuvien työtehtävien virrasta. Silti moni isä perustelee poissaoloa nimenomaan jaksamisena paremmin työssä vapaan jälkeen, ei suinkaan haluna jakaa kotitöiden ja lastenhoidon kakkua. Työ on ollut tyypillisesti keskeinen ja korostunut osa isien elämänsisältöä, ja sitä se on edelleen.
Kun Tasa-arvo ja isät -hankkeessa on tehty eri alojen organisaatioissa ryhmähaastatteluja ja kerätty aineistoa henkilöstökyselyillä, voidaan nähdä, että edelleen perhevapaiden järjestämisessä ja järjestymisessä on eroja sukupuolten välillä. Monet isät kokevat, ettei pitkistä perhevapaista ole aina työpaikalla tietoa tai olemassa olevaa kulttuuria esimerkiksi sijaisuuksien järjestämisessä ja työn organisoimisessa pitkän perhevapaan ajalle.
Isien pitkät vapaat enemmän poikkeus kuin sääntö edelleen
Tuoreen tutkimuksen mukaan organisaatioissa voi myös olla kova ja kilpailullinen työkulttuuri, mikä olemassa olevista käytännöistä ja politiikoista huolimatta vaikeuttaa henkilöstön työn ja perheen yhteensovittamista. Myös kokonaisten toimialojen paineet ja odotukset saattavat heijastua joustojen toteutumiseen ja perhevapaiden käyttöön yksittäisissä organisaatioissa.
Niin kauan, kun isien pitkät vapaat ovat suomalaisessa työelämässä enemmän poikkeus kuin sääntö, ei sujuvaa perhevapaakulttuuria ja toimivia rutiineja myöskään ehdi kehittyä: isien vapaat pysyvät edelleen poikkeuksellisena valintana niin yksilön kuin organisaation näkökulmasta.
On aivan eri asia olla poissa työpaikalta 2 viikkoa, 2 kuukautta tai 2 vuotta. Äideillä on jo paljon kokemusta siitä, minkälaista ennakointia, epävarmuutta ja järjestelyä pitkälle perhevapaalle jäänti aiheuttaa ja mitä haasteita pitkät perhevapaat aiheuttavat esimerkiksi työuran kannalta.
Pioneeriasemassa toimineet isät ovat samaten tehneet näkyväksi sitä, mitä kaikkea isän pitkään perhevapaaseen voi pahimmillaan liittyä: tiedon puutetta vapaiden kestosta ja lakisääteisyydestä, osaamattomuutta kohdata isää vanhempana työelämässä tai puuttuvia sijaisjärjestelyjä, jolloin isän oletetaan tekevän edelleen täysipainoisesti työnsä perhevapaan aikanakin.
Isiä ei aina aktiivisesti kannusteta pitämään perhevapaita, jolloin heille tulee tunne, että he ovat tekemässä jotain hyvin poikkeavaa. Voisiko tätä asennetta nyt nopeasti muuttaa kaikilla eri aloilla, yrityksissä ja organisaatioissa?
Anna Kokko & Charlotta Niemistö
Anna Kokko, VTM, toimii erityisasiantuntijana ja hankepäällikkönä Väestöliitossa. Hän johtaa Työsuojelurahaston rahoittamaa Tasa-arvo ja isät -hanketta 2019-2021. Anna on ollut kehittämässä Suomeen Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa. Hän on mukana monissa asiantuntijaelimissä ja ollut muun muassa jäsenenä WeAll -hankkeen neuvottelukunnassa 2015-2020, @kokko_anna
Charlotta Niemistö, KTT, toimii Hankenilla WeAll -tutkimushankkeessa, GODESS Institute -tutkimus-ja kehittämislaitoksen johtajana sekä Responsible Organising -painopistealueen ohjausryhmässä. Charlotta on jäsenenä Tasa-arvo ja isät -hankkeen johtoryhmässä, @LottaNiemisto
Valokuvat: Väestöliitto ja Hanken