21.09.2020
Ratkaisevaa on ”pieni” eläkepolitiikka
Henkilötason eläkepoliittiset neuvottelut
Henkilötason eläkepoliittiset neuvottelut käydään työpaikalla kolmannen iän kynnyksellä, ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Työntekijä punnitsee työssä jatkamisen ja työn jättämisen vaihtoehtoja. Ikääntyneiden työntekijöiden työssä jatkamiseen vaikuttavat innostavan ja vaihtelevan työn lisäksi johtamiskäytännöt, työyhteisön ilmapiiri, yhteisöllisyys ja kollegat. Eläkkeelle siirtymisen vaakakupissa painavat myös omaan työkykyyn ja terveyteen sekä läheisiin liittyvät asiat. Työuran päättämistä punnitaan luonnollisesti myös taloudellisista näkökulmista.
”Pieni” eläkepolitiikka
Vanhuuseläkeikä ”ajastaa” paitsi työstä poistumista, myös uuden elämänvaiheen alkamista. Eläkepoliittisten päätösten johdosta eläkeikä nousee vähitellen. Kuusikymmentä vuotta täyttäneiden työntekijöiden merkitys kasvaa edelleen tulevaisuudessa; heitä ei pidetä minään erityisryhmänä.
Ratkaisevaa on ”pieni” eläkepolitiikka, jolla tarkoitan työpaikkatason yhteistoimintaa. Onko työnantajalla ja kaikilla esihenkilöillä valmiutta käydä 60 vuotta täyttäneen työntekijän kanssa hänen työhönsä liittyviä aitoja neuvotteluja? Tekemäni kyselyn perusteella näyttää siltä, että 60 + työntekijöiden kanssa edetään sammutetuin lyhdyin ja laistetaan tärkeistä työhön liittyvistä ydinkysymyksistä: työn tavoitteista ja kehittämisestä. Usein uudet esihenkilöt ovat tietämättömiä työntekijän osaamisvarannosta. On helppoa siirtyä jäähdyttelykierroksille, ”eläkkeen odotushuoneeseen”, jopa vuosiksi, koska työntekijä mielletään kohta poislähtevänä.
Yhteistoiminta
Yhteistoiminnalla tarkoitetaan yleisesti työpaikkatasolla työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja neuvottelua asioista. Se on henkilöstöjohtamista ja luottamukseen perustuvaa toimintaa, jolla hoidetaan henkilöstön asemaan vaikuttavia asioita.
Työpaikalla on tiedossa, että henkilön täytettyä 60 vuotta hänen työtehtävänsä on ennemmin tai myöhemmin järjesteltävä uudelleen. Luottamuksellisessa ilmapiirissä sekä työntekijä että hänen esihenkilönsä avaavat tätä asiaa yhteisessä neuvottelussa. Varttunut työntekijä laatii omasta osaamisestaan ja työkokemuksestaan esimerkiksi CV:n, joka antaa pohjan keskustelulle. Työntekijä kertoo omat työhön liittyvät tavoitteensa ja avaa tulevien vuosien työnteon aikaikkunan. Samassa luottamuksen hengessä esihenkilö kertoo työtehtäviin liittyvistä suunnitelmista ja osaamistarpeista.
Eläköitymistä, joka sinänsä voi olla tunteita herättävä, sensitiivinen asia, ei oteta esille, ellei työntekijä sitä itse tee. On muistettava, että työtehtävät ja niiden järjestäminen kuuluvat työnantajalle ja työntekijä vastaa osaamisestaan. Hyvässä hengessä työtehtävät voidaan muokata seniorille sopiviksi ja samalla sopia koulutuksesta.
Valttikortti
Seniorit haluavat tehdä merkityksellistä työtä arvostettuina työyhteisön jäseninä. Helposti ajatellaan, että on henkilön etu päästää hänet ansaituille eläkepäiville, eikä jatkoaikaa tohdita kysyä, vaikka hänestä haluttaisiin pitää kiinni. ”Pienen” eläkepolitiikan valttikortti on seniorille esitetty pyyntö työuran jatkamisesta. Uskon, että näin uusi elämänvaihe ”ajastuisi” kuukausia, jopa vuosia myöhemmäksi ja työpaikoilla työskentelisi osaavia, motivoituneita ja itsensä merkitykselliseksi kokevia varttuneita eri ikäisten työntekijöiden rinnalla. Tämähän on työyhteisön rikkautta!
Marketta Rantama
Yrittäjä, YTL Marketta Rantama on pitkän linjan HR-ammattilainen. Hän on perehtynyt urajohtamiseen ja erityisesti seniorivaiheeseen. www.markettarantama.fi
Kuva Raija Törrönen/UEF