30.10.2020
Elefantti Teamsissä eli miksi tunneilmastoa kannattaa johtaa?
Esihenkilön piti kertoa tiimipalaverissa tulevista muutoksista organisaatiossa. Jollakulla pätkii yhteys. Toinen on unohtanut mikin auki niin että taustalta kuuluva kotimeteli tunkee linjoille. Sähköpostiin kilahtaa huonoja uutisia. Aamun hyvä mieli kaikkoaa, ja tilalle tulee ärtymys. Negatiivinen tunne kaappaa vallan ja kuuluu kireytenä äänessä. Hetkessä koko palaverin tunnelma jäykistyy. Osa vetäytyy, joku lähtee vastahyökkäykseen. Tilannetta ei paranna se, että kaikki eivät yllättäen olekaan innostuneita muutoksesta. Miten tässä nyt näin kävi?
Tunteet vaikuttavat motivaatioon, sitoutumiseen ja päätöksentekoon
Tunteet vaikuttavat tutkitusti työelämässä toimintaamme monin tavoin. Tunteet säätelevät energiatasoamme ja vaikuttavat motivaatioomme, sitoutumiseemme ja päätöksentekoomme. Ja työelämässä kaikki asiat herättävät tunteita. Niin asiallista asiaa ei työelämässä olekaan, etteikö se herättäisi uteliaisuutta, turhautumista, iloa, epäilyksiä tai helpotusta. Näiden tunteiden kanssa esihenkilöt – ja kaikki työyhteisön jäsenet – joutuvat toimimaan.
Vanhan vertauksen mukaan tunteet ovat elefantti ja järki on ratsastaja. Taustalla on aivojen fysiologia: tunnealueiden aktivoituessa ne kaappaavat hetkeksi vallan niin, että järkevän ajattelun alueet ovat hetkellisesti pois päältä.
Työelämässäkin elefantti eli tunteet on se, jolla on todellinen voima. Jos ratsastaja ei osaa käsitellä elefanttia eikä tunnista sen voimaa, matka on vähintäänkin töyssyinen. Jokainen esihenkilö tunnistaa tilanteen, jossa norsu on lähtenyt laukalle, vaikka faktojen valossa odotettavissa oli tasaista käyntiä.
Muutostilanteissa korostuu kyky johtaa tunneilmastoa
Eniten tunteita herättävät muutokset, ja niistä ei nykymaailmassa missään organisaatiossa ole pulaa. Toimintaympäristö on muuttunut meillä kaikilla. Toimintaa on pitänyt sopeuttaa ja epävarmuudessa oppia elämään. Jaksaminen on monella koetuksella.
Kykyä johtaa muutoksia, huolehtia omasta ja muiden jaksamisesta ja varmistaa tuottavuus tarvitaan nyt siis enemmän kuin koskaan. Tähän tarvitaan tunnetaitoista johtamista.
Tunnetaitoinen johtaminen on kykyä kohdata ja käsitellä työelämässä herääviä tunteita itsessä ja muissa. Tunnetaitoinen johtaminen tarkoittaa myös kykyä luoda psykologista turvallisuutta epävarmuuden keskellä. Se on kykyä johtaa tunneilmastoa niin, että tunteista tulee työyhteisön voimavaroja ja muutoksen vauhdittajia.
Koska muutos on tullut jäädäkseen, tunnetaitoinen johtaminen voi olla ratkaisevimpia tulevaisuuden kilpailuetutekijöitä. Millä mallilla se teillä on?
Kysy itseltäsi ainakin seuraavat kysymykset:
• Koetaanko meillä psykologista turvallisuutta - uskalletaanko meillä esimerkiksi kokeilla, tehdä virheitä ja oppia?
Psykologinen turvallisuus on tutkimusten mukaan keskeinen huipputiimien suoriutumista selittävä tekijä. Se on jopa tärkeämpi kuin se, keitä tiimissä on ja millaista osaamista siellä on. Maailmassa, jossa nyt elämämme ei ole valmiita vastauksia. Siksi mahdollisuus kokeilla, epäonnistua ja tarvittaessa haastaa ja esittää eriäviä näkemyksiä ilman pelkoa seuraamuksista on elintärkeää. Tiedänkö, miten turvallisuutta rakennetaan tiimissä ja koko organisaatiossa?
• Tunteet näkyvät nyt työpaikoilla tavallistakin voimakkaampina. Ymmärretäänkö meillä, miten paljon ja millä tavalla ne vaikuttavat suoriutumiseen, motivaatioon ja energiatasoon? Osaammeko käsitellä ja kohdata tunteita? Osamme vapauttaa tunteiden takana olevaa energiaa sen sijaan, että käyttäisimme energiaa tunteiden kanssa kamppailuun? Tunnetaidot ovat opittavissa, aivan kuten muutkin työelämän taidot. Olemmeko opetelleet niitä?
Elina Ämmälä
Human Advisor, Emergy Oy