13.10.2020
Musiikkia minulle, arjessa ja työelämässä?
Self-helpit ja asiantuntijaneuvot tunkevat tajuntaani mediasta. Epäilys herää: Osaanko enää elää? Osaanko enää edes olla? Siis oikein.
Osana tätä neuvojen tulvaa ovat ohjeet musiikin hyödyntämiseen arjessa ja työelämässä. Taustamusiikki sitä, kuorolaulu tätä.
Olisiko musiikilla ja aivoja käsitelleellä tutkimuksella tähän kenties jotain annettavaa juuri minulle?
Kyllä ja ei. Ja ehkä.
Miksi kyllä:
Lapsilla ja nuorilla musiikkitaitojen oppiminen on yhteydessä kielellisten taitojen kehittymiseen. Samoin monet muisti- ja tarkkaavaisuustaidot paranevat musiikin harrastamisen ja oppimisen kautta. Näitä löydöksiä on sekä yksityistunteina annetun soitonopetuksen tuloksina sekä ryhmämuotoisen musiikkitoiminnan tuloksina (esim. muskarit).1) Haastattelu- ja kyselytutkimusten mukaan musiikki auttaa myös hahmottamaan omaa identiteettiä ja ryhmäytymään.2)
Aikuisilla musiikki voi moninaisuudessaan auttaa stressin ja kipujen hallinnassa.3) Se voi motivoida liikuntaan, lisätä sosiaalisia suhteita ja edesauttaa jaksamista monella tapaa, myös työelämässä.
Neurologisilla ja psykiatrisilla potilailla musiikin kuuntelu ja musiikkiterapeuttinen toiminta edistävät tutkitusti paranemista esim. aivoinfarktin, Parkinsonin taudin, masennuksen ja ahdistuneisuuden suhteen.4) Tutkimuksia on tehty yksittäisillä potilailla ja viime vuosina myös ryhmävertailuina siten, että osa potilaista saa musiikkiterapiaa tai ohjeet musiikin kuunteluun, osa potilaista puolestaan perinteisiä hoitomuotoja.
Miksi ei:
Musiikin vaikutuksia aivoihin ja hyvinvointiimme laajemminkin on tutkittu kokeellisen tutkimuksen keinoin vasta 1990-luvulta lähtien. Vertailun vuoksi vaikkapa muistitutkimusta on tehty 1960-luvulta saakka. Tutkimusperinne on musiikin tutkimuksessa siis sangen nuori.
Kaikki tällaiset tutkimukset tehdään laajalle tutkittavien joukolle – tai ainakin yli kymmenelle tutkittavalle. Toki myös muutaman tutkittavan haastattelulla ja vaikkapa aivovaurion jälkeen tehtävällä yhden potilaan tutkimuksella on arvonsa. Mutta aivotutkimus ei toistaiseksi pysty kertomaan musiikin hyödyistä tutkimalla vain yhtä musiikista innostunutta - Sinua.
Miksi ehkä:
Taustamusiikin hyödyt oppimis- tai työtehtävien aikana ovat tutkimuksellisesti ”kuuma peruna”. Tällä hetkellä tiedetään se, että jotkut hyötyvät, jotkut häiriintyvät. Jotkut musiikit auttavat, toiset häiritsevät. Riippuu siis persoonallisuudesta, musiikista, ja tietenkin myös tehtävästä, jonka aikana musiikkia kuunnellaan. Lisää tästä viime kesällä laaditussa kirjoituksessa.
Siis?
Mitä tästä pikapohdinnasta voisi jäädä käteen? Mitä tekisin omassa arjessani musiikilla ja miksi?
Self-help blogini viestinä kaikessa yksinkertaisuudessaan on: tee musiikin kanssa se, mitä et muuten ehkä tekisi. Näin se saa sinut uusille urille. Mutta tee silti vain sitä, mistä pidät.
Jos työsi on sosiaalista, arjessa on kiire, käyt kierroksilla: ota mielimusiikkisi mukaan rauhoittumisen hetkiin. Kotona, luonnossa, autossa. Älä unohda luonnonäänien soittolistaa tai äänikirjoja.
Jos teet töitä pitkälti yksin ja kaipaat säpinää: mene musiikkitapahtumiin (rajoitukset huomioiden) - hakeudu musiikin kuuntelun pariin yhdessä toisten kanssa. Tai lataa voimaannuttavaa musiikkia kuulokkeisiisi kuntosalilla tai lenkkeillessä.
Ja jos kaipaat jotain oikeasti uutta – tai haluat palata johonkin mitä jo aiemmin teit – etsi kuoro tai aikuisia opettava musiikkiopisto, kansalaisopiston ryhmä, hyödynnä nettiopetusta, kuten Rockwayta, kokeile karaokea tai perusta vaikka lastesi koulukavereiden vanhempien kanssa yhteinen bändi. Vai miten olisi tanssikurssi?
Siitä se lähtee, ja aivojesi mielihyväkeskus kiittää.
Kuunneltavaksi myös keskusteluohjelma: Aivot sen tietävät – musiikki energisoi, hoivaa ja auttaa oppimaan.
Mari Tervaniemi
Kirjoittaja: Tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi (Cicero Learning verkosto, Kasvatustieteellinen tiedekunta ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto). Yhteistyössä Rockwayn kanssa. rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu.
__________
1) Linnavalli ym. (2018) Music playschool enhances children’s linguistic skills. Scientific Reports, 8, 8767; Habibi ym. (2018) Music training and child development: a review of recent findings from a longitudinal study. Annals of the New York Academy of Sciences 1423, 73-81.
2) Saarikallio, S. (2007). Music as mood regulation in adolescence. Jyväskylä studies in humanities, 67.
3) Finn, S., & Fancourt, D. (2018). The biological impact of listening to music in clinical and nonclinical settings: A systematic review. Progress in Brain Research, 237, 173–200.
4) Sihvonen ym. (2017). Music in neurological rehabilitation. Lancet Neurology, 16, 648-660; Erkkilä, J. & Tervaniemi, M. (2012). Musiikkiterapia masennuksen hoidossa. Suomen Lääkärilehti 21/20121656–1661.