09.02.2021
Fiksusta työmatkaliikkumisesta hyötyvät työnantaja ja työntekijä!
Jokainen suomalainen tekee noin 1 000 matkaa vuodessa, joista joka neljäs on työmatka. Työnantajalla on monta hyvää syytä kannustaa työntekijöitä tekemään fiksuja liikkumisvalintoja työ- ja työasiamatkoilla. Näitä syitä ovat muun muassa fiksun liikkumisen positiiviset vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja ympäristöön.
Hyvä keino lisätä hyvinvointia, terveyttä ja arjen aktiivisuutta on kävellä tai pyöräillä työpaikalle. UKK-instituutti julkaisi vuosi sitten aikuisten arkiliikkumisen suositukset. Suositusten mukaisen reippaan liikkumisen minimin saa kokoon liikkumalla työmatkoja 30 minuuttia päivässä. Kunnon ja terveyden kohentumisen lisäksi liikkuminen vaikuttaa positiivisesti mielialaan.
Työnantajalla on erilaisia keinoja kannustaa työntekijöitä liikkumaan työmatkoja autoilun sijaan kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Ja kyllä, joukkoliikenne lisää myös aktiivisuutta arkeen, jos siirtymät joukkoliikenteen pysäkille tehdään kävellen tai pyörällä. Mitä näiden edistäminen tarkoittaa työnantajan näkökulmasta? Pyöräilijät tarvitsevat asianmukaiset suihku- ja vaatteidenvaihtotilat sekä kunnollisen pyöräpysäköinnin. Ensisijainen toimenpide työpaikoilla on varmistaa näiden tilojen käytettävyys. Joukkoliikenteen käyttöön voi kannustaa esimerkiksi tarjoamalla työsuhdematkalippua. Kaikki eivät voi kulkea työmatkojaan kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Tällöin kestävämpiä matkoja voi tukea esimerkiksi rakentamalla sähköautojen latauspisteitä tai tarjoamalla yhteiskäyttöautoja.
Alussa kerroin, että työmatkaliikkuminen on hyvä keino vaikuttaa työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja liikenteen päästöjen vähentymisen myötä myös ympäristöön. Kun hyödyt ovat näin suuret, on järkevää panna toimeksi, asettaa tavoitteet tarpeeksi korkealle ja laittaa työpaikan liikkumisasiat kuntoon.
Korona-pandemian takia monien ihmisten liikkuminen on muuttunut ja haussa voi olla se uusi normaali myös työmatkaliikkumiseen. Uutta normaalia on myös se, että verotus mahdollistaa nyt esimerkiksi työsuhdepyörien tarjoamisen työntekijöille verovapaasti 1 200 euroon saakka. Työmatkaliikkuminen kannattaakin nostaa nyt pöydälle. Aluksi työntekijöiltä kannattaa kysyä, millaisia tarpeita liikkumiselle on nyt ja tulevaisuudessa. Kun tarpeet ovat tiedossa, on aika siirtyä toimenpiteisiin.
Fiksusta työmatkaliikkumisesta kiinnostuneen kannattaa katsoa 9.12.2020 HENRYn jäsenille pidetyn Fiksusti töihin -webinaarin tallenne (katsottavissa HENRYn jäsensivuilta 13.3. asti.) Webinaarissa kuultiin yleisesti kestävästä työmatkaliikkumisesta. Lisäksi UKK-instituutin johtaja, lääketieteen professori Tommi Vasankari puhuu kestävän työmatkaliikkumisen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Käytännön esimerkin webinaarissa tarjosi Ilmarisen liikuttaja Elsi Luomi. Elsin esityksestä saa hyviä vinkkejä isoihin ja pieniin toimiin, joita työpaikoilla voi tehdä kestävän työmatkaliikkumisen edistämiseksi.
Fiksusti töihin -hankkeessa me tarjoamme työnantajille vinkkejä ja neuvoja kestävään työmatkaliikkumiseen. Käy siis tutustumassa verkkosivuumme osoitteessa wwww.fiksustitoihin.fi.
Työmatkaliikkumisen iloa!
Sara Lukkarinen
Kestävän liikkumisen asiantuntija Sara Lukkarinen on Fiksusti töihin -hankkeen projektipäällikkö. Fiksusti töihin -hanketta rahoittavat Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Liikkuva aikuinen -ohjelma, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Helsingin seudun liikenne HSL. Hanketta koordinoi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy.