23.03.2021
Uusien näkökulmien voima
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ylilääkäri Juha Kemppinen ihmetteli vuosia, miksei terveydenhuollon jonoja saada millään lyhentymään. Kiukustumisen tuloksena valmistui syksyllä 2020 väitöskirjatutkimus. Kemppinen hyödynsi siinä ennenkuulumattomasti menetelminä teollisuudessa yleisesti käytettyjä prosessien ja prosessiorganisaatioiden kehittämisen työkaluja. Hän on kertonut etsineensä ymmärrystä jono-ongelmaan, jopa siitä miten öljy parhaimmillaan virtaa putkissa. Tutkimuksessa rakennetun mallin avulla saatiinkin aikaan valtavia parannuksia terveydenhuollon tehokkuudessa.
Vuoden 2021 alussa Kamuxin henkilöstöjohtajana aloittanut Marjo Nurmi koulutukseltaan fysioterapeutti ja terveydenhuollon maisteri. Äkkiseltään ajateltuna noilla koulutuksilla ei Kamuxin ydinbisnestä, autokauppaa henkilöstöjohdettaisi. Mutta: ”Rekrytoimme paljon alan ulkopuolelta. Jopa 80 prosenttia myyjistämme tulee alan ulkopuolelta, mikä korostaa koulutuksen ja perehdytyksen merkitystä”, Nurmi on kertonut Kauppalehden haastattelussa helmikuussa 2021. Jotta ymmärtää eri aloilta tulevia ihmisiä, tarvitaan kykyä yllättäviin näkökulmiin. Toisin sanon jatkuvaa oppimista ja myös toisten tukemista siinä.
Organisaatioiden oppimisesta vastaavat tietävät, että uusien näkökulmien löytäminen on kuitenkin monille vaikeaa. Organisaation rakenteet ja toimintamallit voivat läimäyttää uudistumisen oven nenän edessä kiinni. Vaikka HR kuinka kiljuisi jatkuvan oppimisen ilosanomaa, voivat uskomukset painaa jarrua ja lopputuloksena olla vain paha mieli.
Oppiminen ennakoinnin pariksi
Modernit organisaatiot hyödyntävätkin oppimisen apukäsinä oppimismentoreita. He ovat kollegoita, jotka vapaaehtoisesti ja työnsä ohessa tsemppaavat ja tukevat oppimista ruohonjuuritasolla. Oppimismentorit ovat parhaimmillaan oppimiseen liittyvän puheen muuttamisessa. Tai he voivat tukea asiantuntijoita uudessa roolissaan. Ehkä he vertaisina voivat helpottaa muutoksia yhteisössä lisäämällä psykologista turvallisuutta aiemmin substanssivetoisiin palavereihin.
Feeniks Akatemia on valmentanut viime vuodesta valtionhallinnon organisaatioihin oppimismentoreita tukemaan ja innostamaan arjen oppimistilanteissa. Oppimismentoroinnin perimmäinen tavoite on kuitenkin organisaatioiden oppimiskulttuurin kehittäminen niin, että sen rakenteet, toimintamallit ja uskomukset ovat linjassa strategisten tavoitteiden kanssa. Tässä tekevät oppimismentorit tärkeää työtä.
Poikkeusaikoina korostuu ennakoinnin ja systeemisyyden merkitys kaikissa organisaatioissa. Siinä kokonaisuudessa oppiminen on elintärkeä tekijä. Vinkkinä muuten: Kannattaa kuunnella herkällä korvalla, miten organisaatiossasi puhutaan oppimisesta näinä aikoina vaikkapa Teams-kahveilla. Entä miten puheet kohtaavat arjen teot? Millaisiin asioihin erityisesti kaivattaisiin tukea? Onko teillä jokin oppimisen ikuisuusongelma, johon oppimismentori voisi ensi töikseen tarttua?
Mertzi Bergman
FM Mertzi Bergman työskentelee Sosped-säätiön Feeniks-hankkeessa oppimisen asiantuntijana. Lue lisää hankkeesta täältä.