05.05.2021
”Tämä oli huikean hyvä valmennus!”
Kun henkilöstön valmennuspäivä on takana, sen anti arvioidaan. Tärkeimpinä onnistumisen mittareina eivät ole valmentajalle osoitetut pitkät aplodit ja paukkuserpentiinit, vaikka ne toki ilahduttavat. Kuinka pitkälle aplodien voimalla päästään muutoksen tekemisessä?
Tiedämme, että hyvin suunniteltu ja toteutettu valmennus sisältää hyvää fiilistä, ja fiilistä ei tule väheksyä. Tunnelma ohjaa toimintaa. Mieleen jäävät paremmin sellaiset asiat, jotka kutkuttelevat tunteitamme. Hyvä energia ovat monen hyvän asian alkuvoimana. Maailmanluokan valmentajien sessioiden jälkeen olo on parhaimmillaan sellainen, että ihan oikeasti pystyisi siirtämään vuoria ja vaikkapa singahtamaan raketilla Kuuhun!
Mutta tunnetilat muuttuvat. Ylivoimaisen upean valmennuksen jälkeisenä aamuna fiilis voi olla jo ihan toinen. Arki iskee täydellä voimalla: tietokone jumittaa, kissa on raapinut sohvan, auton avaimet eivät ole vakipaikallaan, lapset huutavat puuroa – vai vielä Kuuhun tästä pitäisi ennättää!
Vuosien rutiinit syövät aamupalakseen edellispäivän valmennuksen tärkeimmät opit. Saa olla tarkkana, että askeleet suuntautuvat kohti sitä haluttua parempaa.
Miten valmennus tulisi rakentaa, jotta siinä löydetyt merkitykselliset tavoitteet saavutettaisiin? Miten saamme Kuuhun sen jonkun, jolle kuumatka on elämän missio?
Oletko sinä tehnyt valmennuksessa sellaisia päätöksiä, jotka sitten kuitenkin ovat jääneet toteuttamatta? Arvaan vastauksesi. Myös minä nostin käden ylös.
Innostuksen hetkellä tehdyt lupaukset vailla toteutussuunnitelmaa voivat olla jopa vaarallisia. Kun arki koittaa ja lupaukset unohtuvat, se voi sabotoida valmentajan ja valmennettavien välisen luottamussuhteen. Samalla tyhjän lupauksen tekijä musertaa omaa itseluottamustaan: ”Mä en onnistunut tässäkään…”
Vaikuttavan valmennuksen tulee kehittää ihmistä kohti hänen parasta potentiaaliaan ja vahvistaa hänen itseluottamustaan. Rakennetaan siis kehittämistoimia kohti tätä tahtotilaa! Opitaan kirjaimellisesti tuplawarmistamaan, että tavoitteet muuttuvat tekemiseksi.
Muutoksen tekemiseen vaikuttaa myös se, millainen halukkuus ja millaiset resurssit organisaatiolla on tukea valmennettavien onnistumisia valmennusyhteistyön aikana. Organisaation hallussa on, voivatko esimerkiksi henkilökohtaisen ajan- ja energianhallintaan liittyvän valmennuksen läpi käyneet soveltaa saamiaan oppeja ihan oikeasti arjessa vai jäävätkö kauniisti kirjoitetut opit oppimisalustan dokumentinhallintaan odottelemaan sitä päivää, jona esihenkilö ei enää tunge valmennettavan kalenteria täyteen. Itseohjautuminen on kiva sana, ja työyhteisössä toimiva se sana on silloin kun sitä voidaan luottamuksen ilmapiirissä toteuttaa sovituilla tavoilla.
Vaikuttava 2020-luvun valmennus rakentuu kymmenistä elementeistä. Asia on hieman sama kuin terveysasioissa. Hyvä energia on monen yhtälön summa. Et pysy tajuissasi, jos syöt terveellisesti mutta et nuku riittävästi. Et pysy voimissasi vaikka urheilet, jos et muista palautua. Kaikki liittyy kaikkeen. Ja jos kaikkea kehittää yhtaikaa, niin mistä voi tietää, mikä kehittymisen laji on tärkein kehittymisen ja vaikuttavuuden kannalta? Melkoinen soppa!
Tässä kirjoituksessa nostan esille vielä kolmannen näkökulman vaikuttavan valmennuksen edistämiseen. Mitkä siis olivat ne kaksi ensimmäistä asiaa? Ensimmäiseksi tulee valmennettavalle tehdä mahdolliseksi toteuttaa valmennuksessa saatuja tärkeitä oppeja. Ja hyvässä valmennuksessa tuetaan henkilökohtaisesti jokaista, jotta hän löytäisi tärkeimmät askelmerkit onnistumisen mahdollistamiseksi. Tässä voidaan käyttää vaikkapa seuraavia kysymyksiä:
Mikä on tavoitteesi? Millaisilla teoilla tulet onnistumaan? Mistä tiedät, että olet onnistunut?
Yllä olevat kysymykset ovat yllättävän haastavia monelle. Ja se on hyvä merkki! Se on merkki siitä, että ihminen joutuu ajattelemaan. Kun ajatukset muuttuvat, voi muuttua toiminta, ja sen jälkeen voivat muuttua myös ne tavoitteet.
Vähemmän vaikuttavassa valmennuksessa voidaan tietysti valita helpompi vaihtoehto: komentaa valmennettavat hiki päässä kirjoittamaan asioita muistilehtiöön, joka sitten päätyy kirjahyllyyn pölyä keräämään. No, tietysti silläkin tavalla voi oppia. Oppiminen on yksilöllistä; joku vaatii valmennuksen jälkeen enemmän aikaa ajatteluun ja reflektointiin kuin joku toinen, joku taas tarvitsee enemmän tukea kuin joku toinen.
Kaswun vaikuttavuutta edistävissä tutkimuksissa olemme havainneet tämän: valmennettavan on syytä tuplawarmistaa, mitä hän muutoshankkeessa seuraavaksi tekee, jotta kehitys voi edetä askel askeleelta haluttuun suuntaan.
Tällainen selkeä suunnitelma auttaa saamaan asioita ”jalalle”. Jos valmennettavalla aidosti on halu päästä Kuuhun, hän voi kalenteriinsa varata ajan ihan vaikka kuuraketteja käsittelevän dokumentin katselemiseen. Se on pieni askel, mutta se voi olla ensimmäinen askel kohti unelman täyttymistä. Ja mikä parasta: jämäkästi kalenterissa olevat asiat tuppaavat toteutumaan todennäköisemmin kuin ajatuksen asteelle jääneet.
Ja se toinen pointti. Valmennuksen tilaavan organisaation tulee auttaa valmennettavia onnistumaan muutoksessa. Muutostyölle tulee varata aikaa ja resursseja. Se vaatii asenneilmastoa, joka myös mahdollistaa valmennettavien kehityksen. Parhaimmillaan hyvä valmennus luo yritykselle uusia, parempia toimintatapoja – jos sille annetaan aidosti mahdollisuus!
Kolmantena valmennuksen vaikuttavuuden osatekijänä nostan vielä esille meidät ihmiset. Miten voisimme itse omalla toiminnallamme lisätä valmennuksen vaikuttavuutta?
Me apinasta polveutuvat usein yliarvioimme sen, minkä verran pystymme oppimaan yhdessä valmennuspäivässä. Samanaikaisesti me aliarvioimme sen, kuinka paljon voimme systemaattisella tekemisellä oppia esimerkiksi vuoden mittaisella muutosmatkalla.
Kun valmennettava vuoden jälkeen pääsee maaliin sovituilla toimilla, hän ansaitsee valmentajalta aplodit ja paukkuserpentiinit! Sitten matkaa jatketaan yhteistuumin kohti seuraavia etappeja. Jatkuva kehittyminen nimittäin ennaltaehkäisee pysähtymisen vaarat.
Lisää aiheesta HENRYn aamuwebinaarissa 20.5. - tervetuloa mukaan!
Mikko "OJ" Ojanen
Blogin kirjoittajan Mikko ”OJ” Ojasen perustama valmennus- ja muutosyritys Kaswu Oy auttaa esihenkilöitä, valmentajia ja asiantuntijamyyjiä saavuttamaan tavoitteensa raikkaalla twistillä, perusasioita kunnioittaen. Kaswu Oy myös tutkii ja kehittää ratkaisuja muutostyön vaikuttavuuden tueksi.