08.11.2021
Muotoile työsi uteliaaksi - viisi käytännöllistä ideaa
”Nyt heräsi uteliaisuus”, huudahdin, kun kollegani kertoi tekoälyaiheisesta podcastista, jota hän viikonloppuna kuunnellut. Intouduimme keskustelemaan aiheesta käytävälle yli puolen tunnin ajaksi. Tuntuipa uteliaana oleminen hyvältä! Ja miten opinkaan uutta! Organisaatioissa uteliaisuus on kuitenkin alikäytetty resurssi, jonka merkitys on hukkunut arjen touhuihin. Se on myös tulevaisuuden onnistujien taito.
Meidän on aika kehittä organisaatioita uteliaisuusmuotoilun avulla. Se tarkoittaa oman työn, prosessien, johtamisen ja asiakkuuksien kehittämistä uteliaisuus edellä. Kas näin, tässä sinulle viisi uteliaisuusmuotoilun ideaa:
1. Anna itsesi yllättyä
Älä siis tapa itseäsi (ja tiimiäsi) tylsyyteen jo etukäteen! Älä sulje itseäsi kapea-alaisuuden karsinaan. Suunnittele työprosessit mahdollisimman kutkuttaviksi. Tilaa yllätyksille luo se, ettei aina yritä tietää vastauksia. Se on myös hyvää uteliaisuuslihasten treeniä. Yllättyminen on myös tilaisuuksiin tarttumista ja rohkeita kokeiluja.
2. Nauti turhasta
Utelias mieli on taitelija, joka nauttii näennäisesti turhista virikkeistä eli assosiaatioista. Tätä varten on hyödyllistä laittaa loputon liinaus tauolle ja kyseenalaistaa konmaritus. Paperipinossa voi piilotella vuosien takainen lehtiartikkeli, josta avautuu asiakaskokemuksen kehittämisen mahti-idea. Hätäinen videoklippi voi kiteyttää viimekeväisen ryhmäpohdinnan oivalluksen. Lattea kouluttajan sivulause voi olla avain johtamisjärjestelmän läpimurtoon.
3. Muista seikkailla
Hyväksy mini-irtiotot palaverirumbasta ja mene esimerkiksi lähikaduilla tai viereisen korttelin sisäpihalla. Tai hämmästele sammalta, joka myhäilee varastorakennuksen tikkaiden juuressa. Ihmettele jylhästi taivasta kohti kohoavia rännejä. Mene hissillä pohjakerrokseen. Kurki sieltä avautuviin käytävien hämärän luolastoon. Piipahda tupakkapaikalla ja kuuntele naapurifirman juttuja. Voit valita uteliaan asenteen myös työpäivän aikana tapahtuviin arkisiin kohtaamisiin. Mitä uutta ymmärsit kollegasta palaverista?
4. Kysy vaikka tietäisit
”Mutta kysyminen on jo ymmärtämistä”, on runoilija Gösta Ågren kirjoittanut. Kysyminen on voi olla kiinnostunutta tai kriittistäkin. Meidän tehtävänämme on liikkua asian tuntijoista asian ihmettelijöiksi. Tämä on yksi vaikeimpia asioita uteliaisuudessa. Kun uskomme tietävämme oikeat vastaukset, kadotamme uteliaisuutemme. Tämä on erityisen tärkeää, kun mietitään esimerkiksi asiantuntijoiden yhteistä uteliaisuutta.
5. Tunne uteliaisuutesi
Yksi valmennusteni suosikkiharjoituksista on uteliaisuusinventaario. Sen avulla voi sekä lisätä itsetuntemusta, että oppia tuntemaan kollegat uudella tavalla. Vaikka monet meistä kokevat uteliaisuutta samankaltaisiin asioihin, on uteliaisuus myös vahvasti yksilöllistä. Psykologian tohtori Todd Kashdan valottaa tätä teemaa kiinnostavasti uteliaisuustutkimuksissaan. On kiinostavaa myös olla utelias niitä tarinoita kohtaan, joita organisaatiossa kerrotaamn. Mitä kerron itsestän, kollegasta, esihenkilöstä ja asiakkaista? Miten tarinamme luovat todellisuutta?
Joka päivä hiukan uteliaammin, siinä uusi kulttuurin kehittämisen slogan. Kohdistetaan uteliaisuuden valokeilan sekä oman mielemme onkaloihin, että työyhteisön rakenteisiin, toimintamalleihin ja uskomuksiinkin. On aika avata ovi supervoiman tulla.
PS. Päätin alussa mainitsemani käytäväkeskustelun innoittamana aloittaa opiskelemaan tekoälyn perusteita, koska... uteliaisuuteni heräsi!
Mertzi Bergman
FM, Mertzi Bergman on toiminut yli 20 vuotta työyhteisöjen kehittäjänä ja coachina. Mertzin uusin kirja Uteliaisuus – opas työn, johtamisen ja muutoksen supervoimaan (Basam Books) ilmestyy alkuvuodesta 2022. Lue lisää www.mertzibergman.com