16.12.2021
Kirje Korvatunturille
Hyvä Pukki Korvatunturilla!
Tiedän, että kiirettä pukkaa, on high season siellä korkeuksilla. Ajattelin kirjoittaa, vaikka tiedän että postilaatikko ja sähköposti ovat täynnä. Sinä tuskin olet saikulla, vaikka työuupumuksen partaalla ehkä hoipertelet. No, annan tässä ääneen ajatellessani myös pari vinkkiä palautumiseen, jos niitä tarvitset. Ellet itse, pistä jakoon työyhteisöön.
Tämän vuoden aikana on moneen otteeseen pohdituttanut osaamisen ja oppimisen käsitteet. Milloin sitä on liikaa, useimmiten liian vähän. Jos sitä on, se pitäisi osata irrottaa, osoittaa, merkitä ja digitalisoida. Jatkuvan oppimisen hengessä pitäisi itseänsä ladata ja päivittää, vaikka virrat on finaalissa harva se viikko. Miten tässä näin on käynyt? Tuttava, 58 v. kävi työhaastattelussa, jossa sanottiin, ettei hän viihtyisi paikassa, kun on kansainvälistä kokemusta, monipuolinen työtausta ja liian laaja-alaista osaamista hänellä. Ihmeteltiin tilannetta 360 astetta ja takaisin. Olisiko mahdollista, että kolmekymmentä vuotta nuorempi talent manager ei ymmärtänyt cv:stä lukemaansa tai käsittänyt millaisia kvalifikaatioita, kompetensseja ja osaamista eri tehtävänimikkeisiin sisältyy. Vai oliko muoto väärä? CV on vanha käyttöliittymä. Tämän aikakauden rekrytoijat ovat diginatiiveja. He lukevat sujuvasti ePortfolioita, Open Badgeja, osaamismerkkejä ja digitaalisia työnäytteitä. Tuttavan aikaperspektiivissä työelämä on elämää pitkälle tulevaisuuteen. Jos hyvin käy. Notkeana tyyppinä sanoi heittävänsä kärrinpyörän, jos työn löytää. Ikäkorttia hän ei halunnut edes vilauttaa, vaikka asettelin ajatuksen siitä keskelle pöytää.
Useimmiten osaamista tuntuu olevan liian vähän tai rajallinen määrä. Mikä on tilanne teillä siellä? Onko tehty tehtäväkohtaisia analyyseja tai osaamiskuvauksia? Ilmeisesti olette onnistuneet löytämään suhteellisen pysyviä työn tekijöitä, vaikka liikuttekin laajalla säteellä. Meillä on käyty paljon keskustelua osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta työelämässä ja työssä. Sitä varten on perustettu työryhmäkin selvittämään ja yhtenäistämään käytänteitä. Onko teillä jotain hyviä välineitä tähän? Petterinkin osasit valjastaa oikeisiin tehtäviin sen omien vahvuuksien mukaan. Eikä ole sen jälkeen haikaillut muualle hommiin.
Millainen työntekijävaihtuvuus teillä on? Voisi olla houkutus hypätä aidan vihreämmälle puolelle mutta eipä ole luettu kohtaanto-ongelmista Korvatunturilla. Täällä etelässä kohtaanto-ongelma tarkoittaa, että tietyllä alalla olisi töitä muttei asian osaajia ja tekijöitä. Ei edes hakijoita kuulemma. Toisinpäin, tietyn alan osaajia on, mutta niitä on liikaa tarjolla oleviin työtehtäviin verrattuna. Miten ihmeessä teette tuon? Tuote on pysynyt tuhansia vuosia lähes samana. Eikö asiakkaatkaan kysele uutuuksia, 4.0-digiversioita tai 3D-sovelluksia? Ymmärrettävää, jos osaamistakaan tarvitse päivittää ylen määrin.
Hyvä Pukki Korvatunturilla. Toivoisin lahjaksi XR-laseja. Mallilla ja merkillä ei ole väliä. Ajattelin ensi vuoden aikana laajentaa todellisuutta. SecondLifessa kävin aikoinaan heilumassa, mutta päätin tulla takaisin. Nyt on työpaikoilla eri haasteet, puhutaan sekatodellisuudesta. Virtuaalisesta, laajennetusta ja digitaalisesta. Sanovat, että tulevaisuus on tuolla jossain. Helppo uskoa. Olin aamulla digitreffeillä. Näin oppimisesimerkin lähihoitajan kotihoidon käynnin toteuttamisesta VR virtuaalitodellisuudessa. En tiedä vielä mitä ajattelen tästä kaikesta, mutta aion ottaa selvää. Bitti kerrallaan.
Ja ai niin. Ne pari vinkkiä työstä palautumiseen. Luin juuri yhden hyvän tutkimuksen. Laitan linkin tuonne loppuun, jos ehdit joulun jälkeen vilkaista. Tee jotain kivaa. Käy kylpylässä, lennä etelään muorin kanssa (kai teillä on koronapassit ladattuna). Irrottaudu työstä, rentoudu. Tee asioita, joista tulet onnelliseksi. Opettele joku uusi taito, sudoku tai origamin taittelu. Jos ylenmääräinen yhteisöllisyys sesonkina ahdistaa, painele tunturiin. Ole hetki yksin. Ajattele ajatuksia. Kaiken jakamisen vastapainoksi.
Nähdään ensi vuonna.
Hyvää joulua sinne koko porukalle!
Vinkiksi vapaalle:
Virtanen, A. (2021). Teachers’ Recovery Processes. Väitöskirja. Tampere University Dissertations 510.
Haettu 2.12.2021 osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2189-5
Jatkuvan oppimisen digitreffit (aineistot & tallenteet)
https://tapahtumat.ek.fi/digitreffit?_ga=2.180837600.695238352.1636544947-2033406021.1623246059
Arja Puustinen (KTM, AmO)
Arja seuraa jatkuvan oppimisen, osaamisen ja koulutuksen ajankohtaisia teemoja ammatillisessa opettajankoulutuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Aikuiskasvatus, aikuisten oppiminen sekä työ oppimisympäristönä ovat tutkimisen ja kiinnostuksen kohteita.