13.12.2021
Onko työyhteisönne jo mukana? - omaishoitajien huomioiminen työpaikoilla on kilpailuvaltti
Suomessa arvioidaan olevan noin 700 000 henkilöä, jotka huolehtivat päivätyönsä ohessa läheisestään tämän korkean iän, sairauden tai vammaisuuden vuoksi.
Siis joka kolmas työssäkäyvä!
Työn ja hoivan yhdistäminen koskettaa tänä päivänä jo niin monia, että se vaikuttaa väistämättä laajasti työyhteisöjen arkeen. Tässä muutoksessa edistyksellisimmät työnantajat ja työyhteisöt ovat hereillä ja tunnistavat ansiotyön ja työntekijän läheisen hoidon yhteensovittamisen merkityksen. Taloustutkimuksen 2021 tekemän kyselyn mukaan 12 prosenttia yrityksistä oli määritellyt periaatteet siitä, miten työntekijä voi käyttää työaikaansa vanhempiensa tai muiden läheistensä omaishoitoon. Juuri näissä yrityksissä oli helpointa saada joustoja. Useat työnantajayritykset ovat siis ottaneet etunojaa omaishoidon ja työelämän yhteensovittamisessa. Miksi he tekevät näin? Tuskin hyvää hyvyyttään?
Kyse on yrityksen taloudellisesta hyödystä.
Ja siihen päästään, kun tähdätään win- win tilanteeseen, jossa työnteon joustot läheisistään huolehtiville lisäävät työhyvinvointia, työnteon motivaatiota ja samalla vähentävät stressiä ja sairauspoissaoloja. Joustoilla voidaan parantaa myös työn organisointia ja työvuorosuunnittelua. Asiaa toivoisi tutkittavan Suomessa enemmän, sillä kyse on merkittävästä mahdollisuudesta lisätä työnteon tuottavuuttakin. Mallia voisi ottaa vaikka Britanniasta, missä työnantajien itsensä perustama Employers for Carers -järjestö (EFC) -järjestö valvoo omaishoitajien etuja.
Brittityönantajat ovat jo vuosia sitten alkaneet nähdä työssäkäyvät omaishoitajat mahdollisuutena. Esimerkiksi British Gas pitää omaishoidon tukemista tärkeimpänä yritysvastuullisena ohjelmanaan. Vuonna 2013 Employers for Carers teetti kyselyn yli 200 työnantajalle, jotka tukevat työntekijöidensä hoitotyötä. Tuloksista selvisi, että työnantajan tuesta on konkreettista hyötyä: 92 % työnantajista ilmoitti, että irtisanoutumiset vähenivät; 88 % raportoi vähentyneistä poissaoloista; 61 % sai helpommin rekrytoitua uutta työvoimaa; 69 % ilmoitti tuottavuuden parantuneen ja 72 % asiakastyytyväisyyden nousseen. Kaikki tämä voidaan mitata rahassa.
Suomessa vastaavaan organisointiin tai tutkimustyöhön ei ole tehty vielä avauksia. Olisi kyllä jo aika. Kaikkinensa meillä vasta tunnustellaan asiaa, mutta on varmaa, että vauhtia tulee lisäämään väestön ikääntyminen Euroopan kärkitahtia, paheneva hoitajapula, tavoitellun eläkeiän nousu, kilpailu työvoimasta ja jo todettu tuottavuuden kasvun mahdollisuus. Toivottavasti löytyy myös viisaita päättäjiä, jotka tekevät tarvittavat muutokset lainsäädäntöön ja kuntien omaishoitoa tukeviin käytäntöihin, jotta ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen tulee entistä sujuvammaksi. Nyt tilanne on osaltaan sellainen, että osa työvoimasta, varsinkin keski-ikäiset naiset, joutuvat luopumaan osittain tai kokonaan ansiotyöstä hoitaakseen esimerkiksi ikääntynyttä vanhempaansa, koska järjestelmässä ei ole tarvittavia joustoja.
Omaishoitoystävällisyys osaksi työnantajabrändiä
Omaishoitajat ovat tutkitusti sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä. Vaativassakin omaishoitotilanteessa on mahdollista käydä töissä, jos palvelujärjestelmä takaa tarvittavan työpäivän aikaisen läheisen sijaishoidon ja työpaikoilla on mahdollisuus joustoihin. Omaishoitoystävällinen työpaikka voi kirkastaa työnantajabrändiä, olla työpaikalle kilpailuetu ja mahdollistaa osaltaan henkilöstön saatavuutta ja henkilöstön sitoutumista sekä vähentää ennenaikaisen eläköitymisen riskiä. Näillä kaikilla on merkitystä organisaation pitkäaikaiselle menestymiselle.
Miten asia on teidän työyhteisössänne – mistä liikkeelle?
Tärkeää on kiinnittää kasvavaan ilmiöön huomiota, käydä työyhteisössä keskustelua ja kartoittaa millaisia käytäntöjä, tarpeita, toiveita, odotuksia ja ideoita henkilöstöllä on työnteon ja läheisen hoidon yhteensovittamisessa. Koko työyhteisön tulee ottaa vastuuta ratkaisujen onnistumisesta. Esihenkilöillä, johdolla ja koko työyhteisöllä voi olla myös halukkuutta saada valmennusta työn ja muun elämän tasapainosta, erilaisten elämäntilanteiden ymmärtämisestä, työelämän joustoista ja yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Kyselyn pohjalta voi lähteä kokeilemaan jotain uutta ja jatkotyöstämään linjauksia, suunnitelmia ja ohjeita, joilla työyhteisössä voidaan edistää omaishoitoystävällisiä toimia ja henkilöstön hyvinvointia. Ylimmän johdon linjaukset sekä oman esihenkilön tuki ja ymmärrys ovat ratkaisevan tärkeitä työssäkäyvän omaishoitajan jaksamisessa. Työyhteisön toimivuuden kannalta omaishoitoystävällinen työkulttuuri, jossa vallitsee luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiri, voi olla tuloksellisen työn kannalta merkityksellisempää kuin esimerkiksi työntekijöiden osaaminen.
Matti Mäkelä
Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Omaishoitajaliitossa Rahkeet riittämään -hankkeessa. Hän on itsekin toiminut lähes kolmekymmentä vuotta työssäkäyvänä omaishoitajana. Olet tervetullut kuulemaan ja keskustelemaan lisää omaishoitomyönteisen keskustelukulttuurin kehittämisestä, hyväksi koetuista käytännöistä ja ratkaisuista työpaikoilla 3.2.2022 klo 9:00 – 10:00 HENRY ry:n järjestämässä webinaarissa.
Lisätietoa teemasta www.omaishoitajat.fi/ruuhkavuodet/