03.01.2022
Huijariajatusten kehä saa työntekijän yli- ja alisuorittamaan
Huijarisyndroomasta, tai tarkemmin huijari-ilmiöstä, puhutaan useimmiten sisäisenä paljastumisen pelkona ja jatkuvana riittämättömyyden kokemuksena. Sisäisen kokemuksen lisäksi huijariajatuksilla on kuitenkin hyvin selkeä vaikutus työntekijän työsuoritukseen ja palautteen vastaanottamiseen. Tätä vaikutusta kuvaa huijariajatusten kehä.
Huijari-ilmiön löysi psykologi Pauline Clance yhdessä Suzanne Imesin kanssa vuonna 1978. Vuonna 1985 Clance esitteli huijarin kehän (The Impostor Cycle), joka kuvaa huijariajatuksista kärsivän henkilön toimintaa ja sen seurauksia. Suomenkielisen version “Huijariajatusten kehä” on esittänyt Tiina Ekman kirjassaaan Huijarisyndrooma (2017).
Huijariajatusten kehä vaikuttaa työn tekemiseen
Kun huijariajatuksistä kärsivä ihminen kohtaa tehtävän, johon liittyy jonkin asian suorittamista ja saavuttamista oman osaamisalueen ylärajalla, hän alkaa epäillä omaa osaamistaan. Siinä missä muut miettivät hetken oman osaamisensa rajoja ja päättävät sitten, että kyllä tästä selvitään, huijariajatuksista kärsivää alkaa ahdistaa. Mielen valtaa huoli, itse-epäily, jopa paniikki.
Huijariksi itsensä kokeva päätyy nojaamaan yhteen kahdesta selviytymismekanismista. Joko hän ylisuorittaa ja käyttää tolkuttoman määrän aikaa ja vaivaa asian toteuttamiseen. Tai sitten hän alisuorittaa eli vitkuttelee ja siirtää tehtävän aloittamista niin pitkään kuin suinkin mahdollista.
Ylisuorittaja käyttää tehtävän tekemiseen paljon enemmän energiaa, kuin olisi tarpeen ja usein kuormittuu työmäärästä. Hän ei uskalla päästää valmista työtä käsistään ennen kuin viimeisellä hetkellä, jotta ehtii täydellistää jo valmiiksi täydellistä lopputulosta. Asioiden mittasuhteet karkaavat.
Alisuorittaja puolestaan vitkuttelee viimeiseen hetkeen ja lopulta pusertaa lopputuloksen kasaan viimeisen illan paniikkia ja stressiä polttoaineenaan käyttäen. Alisuorittaja kuormittuu tekemättömien tehtävien aiheuttamasta paineesta ja stressistä sekä viimeisen illan spurttien uuvuttavasta vaikutuksesta.
Kumpikin saa kuitenkin työnsä tehdyksi ja toimitetuksi, osaavia ja päteviä asiantuntijoita kun ovat. Palkinnoksi suorituksesta seuraa hetken huojennus. Se ei kuitenkaan kestä.
Huijariajatusten kehässä palaute kaikuu kuuroille korville
Huijariajatusten keskellä elävä ei välttämättä lainkaan kärsi positiivisen palautteen puutteesta. Ongelmaksi muodostuu ennemminkin se, ettei huijariksi itsensä kokeva usko saamaansa palautetta.
Kun viikkokausia työtä hinkannut saa työstään positiivisen palautteen, kuiskii päänsisäinen huijari, että: “Et sinä tätä palautetta ansaitse. Jouduit näkemään liikaa vaivaa. Joku muu olisi tehnyt tämän paljon vähemmällä. Et osaa tarpeeksi, olet riittämätön.”
Kun viimeisenä hetkenä työn valmiiksi puristanut saa työstään positiivisen palautteen, supattaa päänsisäinen huijari: “Et sinä tätä palautetta ansaitse. Sinulla kävi vain tuuri! Miten kukaan voisi viimeisenä iltana tehdä mitään kunnollista, olet vain onnekas. Oikeasti olet laiska, huono ja riittämätön.”
Kumpikin päätyy hylkäämään saamansa palautteen ja tämä kokemus vain vahvistaa sitä epäilyä, joka sisuksissa jo valmiiksi kalvaa: “entä, jos en oikeastaan olekaan kunnollinen, enkä osaakaan mitään?” Mieli tummuu entisestään, epäily kasvaa ja ahdistus lisääntyy. Kun seuraava tehtävä saapuu pöydälle, kehä alkaa uudelleen.
Tunnista ihmiset, jotka pyörivät huijariajatusten kehässä
Huijariajatusten kehän itse-itseään toteuttavan luonteen vuoksi olisi tärkeää tunnistaa ja löytää ne työntekijät, jotka ovat kehän vankina. Heille pelkkä positiivisen palautteen määrän lisääminen ja osaamisen vakuuttelu ei nimittäin välttämättä yksistään riitä. Palautteen lisäksi olisi tärkeää purkaa haitalliset selviytymisemekanismit ja antaa tukea työn suorittamiseen rakentavalla, vähemmän kuormittavalla tavalla.
Ylisuorittaja kaipaa selkeämmät rajat sille, mikä riittää ja miltä hyvä näyttää. Milloin saa lopettaa hinkkaamisen? Koska työ on valmis? Millainen laatutaso riittää? Alisuorittaja puolestaan kaipaa työn pilkkomista osa-alueisiin, välideadlineja ja tehtävästä keskustelemista.
Myös palautteen laadulla on merkitystä, sillä huijariajattelija pyrkii epäilemään positiivista palautetta. Siksi palautteen antamisen tapaan kannattaa kiinnittää huomiota ja pyrkiä konkreettisuuteen.
Jos haluat oppia lisää, millaista palautetta huijari-ilmiöstä kärsivä työntekijä kaipaa, tule mukaan HENRYn webinaariin: Et sää ketään huijaa! – Palautetta paljastumispelkoisille 8.2.2022 klo 9:00-10:00.
Elisa Heikura
Lähteet:
Jaruwan Sakulku & James Alexander: The Impostor Phenomenon (https://so06.tci-thaijo.org/index.php/IJBS/article/view/521/pdf)
Tiina Ekman: Huijarisyndrooma – - Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä), 2017
Valerie Young: The Secret Thoughts of Successful Women, 2011
Lydia Craig: Are you suffering from imposter syndrome? (https://www.apa.org/science/about/psa/2018/09/imposter-syndrome)