25.01.2022
Oppimisen infrastruktuuri tukee itseohjautuvaa oppimista
Työ muuttuu yhä nopeammin. Toimintoja häviää ennätysnopeudella ja uusia mahdollisuuksia syntyy erityisesti teknologian kehittymisen ja digitalisoitumisen myötä. Samalla liiketoimintamallit ja -ketjut uusiutuvat. Organisaatioiden sopeutuminen edellyttää nopeaa ja jatkuvaa oppimista ja kehittämistä kaikilla organisaation tasoilla.
Nopeuden vuoksi oppimisessa korostuvat itseohjautuvuus ja ketterä uuden omaksuminen ja soveltaminen. Vastuu oppimisesta on siirtynyt enemmän ja enemmän työntekijälle itselleen, jolloin työnantajan tehtäväksi tulee mahdollistaa, resurssoida ja ohjata sitä strategian kannalta oikeaan suuntaan. Muutos perinteiseen keskitetysti suunniteltuun osaamisen kehittämiseen on suuri, ja vaatii uusia taitoja ja uutta ajattelua sekä työntekijöiltä, lähijohdolta kuin ylimmältäkin johdolta. Lisäksi organisaatioon pitää rakentaa oppimisen infrastruktuuri: käytänteet, prosessit ja rakenteet, jotka edistävät oppimista ja ohjaavat oppimista oikeaan suuntaan.
Suurin muutos osaamisen kehittämisessä on roolien muutoksessa. Perinteisessä mallissa HR pystyi muun ylimmän johdon kanssa - usein toki organisaatiota eri tavoin osallistaen - määrittämään tulevaisuuden osaamistarpeita ja luomaan sitten suunnitelman (kurssitarjonnan) näiden osaamistarpeiden täyttämiseksi. Uudistumistahdin nopeus (ja asiantuntijuuden kasvu kaikessa työssä) johtaa nyt siihen, että osaamistarpeiden määrittelyn tekevät enemmän ja enemmän työntekijät itse tiimeissä ja muissa kokoonpanoissa.
Uutta oppia haetaan kursseilta, ammatillisilta keskustelupalstoilta, sekä laadukkailta sosiaalisen median kanavilta oman kiinnostuksen ja yhdessä määritettyjen osaamistarpeiden mukaisesti. Tämän ennakoivan osaamisen kehittämisen rinnalla korostuu ketterä oppiminen: oppiminen, jota tarvitaan käsillä olevan työn tekemiseksi. Matka uudesta tiedosta käytäntöön nopeutuu koko ajan.
Miten tällaista itseohjautuvaa oppimista sitten ohjataan? Puhumme oppimisen infrastruktuurista, niistä käytänteistä, prosesseista ja rakenteista, jotka suuntaavat oppimista strategian kannalta olennaisiin asioihin, mahdollistavat oppimisen ja - sanottakoon se suoraan - pakottavat oppimaan. Osa näistä käytänteistä ja toimintatavoista on ihan tuttuja. Esimerkiksi kehittymiskeskustelu on tärkeä osa modernia oppimisen infrastruktuuria. Se voi tapahtua jatkuvasti joko oman esihenkilön, oman tiimin, tietyn alan asiantuntijan tai useiden asiantuntijoiden kanssa. Tärkeää on voi aikajoin pohtia oma oppimistarpeitaan ja -halujaan ja kyetä löytämään niitä vastaavia opiskelu- ja oppimismahdollisuuksia.
Modernissa oppimisen infrastruktuurissa on myös elementtejä, joita ei vielä jokaiselta työpaikalta löydy. Esimerkiksi, kun jokainen osallistuu osaamistarpeiden määrittämiseen, on jokaisen myös saatava tietoa oman alan ja oman organisaation tulevaisuudesta ja päästävä keskustelemaan näistä tiedoista ja niiden impikoimista osaamistarpeista. Tällaisten “Tulevaisuuden osaamisfoorumeiden” luominen organisaatioon on siis osa modernin oppimisen infrastruktuurin rakentamista.
Oppimisen infrastruktuurin voi jakaa seuraaviin osa-alueisiin:
1.Yksilön oppimista ja osaamisen kehittämistä tukevat toimintatavat ja rakenteet
2. Ammatti- ja yleisosaamisen kehittämistä tukevat toimintatavat ja rakenteet
3. Tiimien ketterää oppimista tukevat toimintatavat ja rakenteet
4. Organisaation oppimista ja hyvien käytäntöjen ja oppien levittämistä tukevat toimintatavat ja rakenteet
5. Valmentaminen ja sen eri roolit
6. Osaamisen hallintajärjestelmä
7. Oppimisen digitaaliset ympäristöt ja kuratointipalvelut sekä opastus niiden hyödyntämiseen
Aiemmin mainituista esimerkeistä kehittymiskeskustelu kuuluu osa-alueeseen 1: Yksilön oppimista ja osaamisen kehittämistä tukevat toimintatavat ja rakenteet. “Tulevaisuuden osaamisfoorumit” puolestaan olemme sijoittaneet osa-alueeseen 4. Organisaation oppimista tukevat toimintatavat ja rakenteet, vaikka ne toki tukevat myös tiimien ja yksilöiden oppimista.
Moderniksi oppivaksi organisaatioksi kehittymisen matkalla rakennetaan tämä oppimisen infrastruktuuri kuntoon ja opetetaan organisaatio käyttämään sitä. Käyttövoimansa se kuitenkin saa oppimiskulttuurista: oppimisen ja kehittymisen nälästä, kasvun asenteesta ja yhdessä kehittämisen arvostamisesta.
Tervetuloa kuulemaan lisää aiheesta HENRYn aamuwebinaarissa 2.3.2022 klo 9:00-10:00!
Leenamaija Otala & Karoliina Jarenko
Leenamaija Otala on oppivien organisaatioiden ja osaamisen johtamisen Grand Lady Suomessa. Hänen vanhimman tyttärensä Karoliina Jarengon moni muistaa Filosofian Akatemian entisenä toimitusjohtajana ja sisäisen motivaation ja itseohjautuvuuden puolestapuhujana. Nykyisin he työskentelevät yhdessä ja auttavat rakentamaan 2020-luvun oppivia organisaatioita. Lue lisää: Learningadvantage.fi.
#learningadvantage #oppimisenjohtaminen #oppimiseninfrastruktuuri #johtaminen
LI: leenamaija-otala
LI: karoliina-jarenko
IG: @karoliina_jarenko
(Tw: @karoliinaja)