18.05.2022
Jatkuvan oppimisen mittaaminen vaatii kehittämistä
Hyvinvointi ja jaksaminen korostuvat etenkin nyt, kun työ, tapa tehdä työtä sekä turvallisuusympäristö ovat muuttuneet nopeasti. Jatkuva oppiminen, liikunta ja terveelliset elämäntavat huoltavat sekä aivoja, kehoa että mieltä. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa on, sekä sitä kautta omaan oppimiskuntoon. Monet työntekijät mittaavat tällä hetkellä säännöllisesti unen laatua, stressitasoa, askeleiden määrää ja kaloreiden kulutusta erilaisilla hyvinvointimittareilla. Entä jos näillä voisi mitata myös oppimista?
Ihminen on kokonaisuus, jossa mieli ja keho toimivat yhdessä. Unella, stressillä ja palautumisella tiedetään olevan yhteys työntekijän päätöksentekokykyyn, muistiin ja motivaatioon. Pitkäkestoinen oppiminen ja keskittyminen paranevat liikunnan ja riittävän unen avulla. Uupumus hidastaa osaamisen kehittymistä ja heikentää tuottavuutta. Hyvinvointi luo pohjan osaamiselle ja toisinpäin: Osaava työntekijä voi hyvin työssään.
Motivaatio määrittelee pitkälti sen, miten ihminen oppii. Työn mielekkyys ja merkityksellisyys vahvistavat oppijan sisäistä motivaatiota. Sisäisesti motivoitunut työntekijä ei koe työtään kuormittavaksi. Työmotivaatio syntyy osaamisen kehittymisestä, vapaudesta ja esimiehen osoittamasta luottamuksesta. Palaute ja yrittäjämäinen asenne ovat tärkeitä motivointitekijöitä. Sisäisesti motivoitunut ihminen tavoittaa herkemmin työn imun.
Oppiakseen ja kehittyäkseen yksilö tarvitsee palautetta omasta suoriutumisestaan, mutta osaamisen mittaaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Oppimista mitataan kokemuksellisilla mittareilla, kuten pääsetkö oppimaan tai haluatko oppia. Yksi ratkaisu henkilökohtaisen seurannan tueksi olisi ottaa oppiminen osaksi hyvinvointianalyysejä.
Yrityksissä oppimista mitataan myös suoritettujen kurssien ja koulutukseen käytettyjen tuntien tai eurojen määrällä. Ne eivät kuitenkaan kerro, tukeeko henkilöstön osaaminen yrityksen strategisia tavoitteita, vastaako se asiakkaiden odotuksia tai millaista osaaminen on kilpailijoiden henkilöstöön verrattuna. Tekoälyn, oppimisanalytiikan sekä osaamisdatan hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuden nykyistä parempaan osaamisen kehittämiseen ja oppimisen vaikuttavuuden mittaamiseen.
Mielestämme jatkuva oppiminen on työelämän tärkein taito. Toivomme, että se säilyy tärkeässä roolissa myös tulevaisuudessa. Työssä tapahtuvan oppimisen mittaamista varten tarvitaan konkreettisia mittareita, joiden avulla selvitetään oppimisen vaikuttavuutta yrityksen suorituskykyyn, elinvoimaisuuteen ja muutoskyvykkyyteen sekä sitä kautta työhyvinvointiin.
Tule kuulemaan lisää aiheesta HENRYn webinaariin 2.6.2022 klo 9:00-10:00!
Annemari Kuhmonen, Lehtori, projektipäällikkö, Laurea
Tarja Kallonen, Neuvonantaja, Aalto EE