08.11.2022
Yrityksen merkityksellä on merkitystä
Merkityksestä, ”purposesta” keskustellaan aktiivisesti. Tarjolla on esimerkiksi webinaareja, kolumneja, blogeja ja kannanottoja. Yksi asia on meiltä Suomesta kuitenkin puuttunut: tutkittu tieto tuumailun tueksi.
Juuri valmistunut kartoitus auttaa tässä asiassa. Tehty kyselytutkimus oli lajissaan ensimmäinen maassamme. Se toteutettiin alkusyksystä 2022 ja tutkijana toimi Timo Suokko, joka on myös yhdessä Pasi Saarisen kanssa kirjoittanut kirjan Merkitys – yrityksen arvokkain voimavara.
Tutkimuksen loppuraportista (ja Timo Suokosta) löydät lisätietoa täältä.
Keskeisimmät havainnot tuloksista kertovat, että
• yrityksen merkitys koetaan lähes poikkeuksetta positiivisena ja tärkeänä asiana
• odotukset merkityksen avulla saatavista hyödyistä ja toisaalta saavutetuista tuloksista poikkeavat jonkin verran toisistaan
• saavutetut hyödyt liittyvät useimmiten maineen parantumisen lisäksi yrityksen sisäisiin asioihin kuten arvoihin, yrityskulttuuriin ja työhyvinvointiin
• merkityksen tärkeimmäksi kohde- tai sidosryhmäksi koettiin juuri henkilöstö
• haasteellisinta on ollut määritellä mittareita saavutetuille hyödyille sekä myös odotettujen tulosten nimeäminen.
Tutkimusjulkaisun yhtenä osana on case Altia (nyk. Anora) – kuinka he löysivät merkityksensä ja miten sitä alettiin toteuttamaan. Toimitusjohtaja Pekka Tennilä tiivisti asian näin: ”En voi liikaa hehkuttaa sitä, miten tärkeä merkitys on meille ollut”.
Tennilän tullessa taloon vuonna 2014 hän huomasi nopeasti, että henkilöstö selvästi odotti kuulevansa johdolta jotakin muuta kuin ”must win battleja” tai liiketoiminnallisia tavoitteita. He kysyivät tuoreelta toimitusjohtajalta ”Mikä tämä meidän juttu oikein on? Mihin me tällä kaikella pyrimme?”. Pekka ei osannut kunnolla vastata.
Niinpä johtoryhmässä alettiin miettimään. ”Purpose driven company”-käsite oli tuolloin melko uusi täälläpäin maailmaa, mutta altialaiset kiinnostuivat siitä. Voisiko sen avulla löytää Altian ytimen ja mikä se olisi? Miten se liittyisi operatiiviseen toimintaan, eikä jäisi idealismin asteelle? Ehkä tärkeimpänä asiana kuitenkin koettiin, että piti löytyä jotakin, joka olisi jokaiselle altialaiselle motivoiva ja innostava syy olla juuri siellä töissä.
Altian johto oivalsi hyvin pian, että eräs asia, jossa Altia oli todella hyvä, ehkäpä paras koko maailmassa oli vastuullisuus ja vastuullisuus ajateltuna nimenomaan ympäristön kannalta. Tuohon aikaan ei vastuullisuudesta puhuttu ollenkaan niin paljon kuin nykyään, joten tiimi oli aika varovainen. Altia oli kuitenkin siinä mielessä vankalla pohjalla, että se oli valtio-omisteinen ja omistaja vaati heiltä mahdollisimman hyvää yrityskansalaisuutta ja tärkeänä osana sitä oli juuri vastuullisuus. Altian ei siis tarvinnut keksiä mitään aivan uutta. Vastuullisuus oli kiinnostava teema ja Altiassa oltiin omaan vastuulliseen toimintaan ja tuotantoon investoitu todella paljon.
Asiat, jotka arveluttivat olivat voisiko vastuullisuuden varaan profiloitua ja miten kuluttajat siihen suhtautuisivat tai miten he asian arvottaisivat.
Altia ison päätöksen. Se lähtisi entistä vahvemmin viemään vastuullisuutta liiketoimintansa ytimeen ja tulisi sillä voittamaan kilpailussa. He perustelivat päätöstään sillä, että heillä oli jo vahvoja näyttöjä vastuullisuudesta ja sillä, että vastuullinen bisnes nyt vain kerta kaikkiaan on hyvää bisnestä – myös tulosten kannalta ajatellen. Tässä he voisivat olla hyviä globaalisti tuomalla markkinoille vastuullisesti tuotettuja, parempia tuotteita. Sillä lailla Altia pärjäisi heitä paljon suurempien yritysten valtavien koneistojen ja toisaalta pienien, briljanttien, usein yrittäjävetoisten yritysten välissä.
Se vaati kuitenkin sen, että heidän tulisi saada jokaisen altialaisen työpanos mukaan ei vain käsipareina, vaan myös sydämin.
Johtoryhmä päätteli, että nykyään ihmiset, varsinkin nuoremmat eivät halua vain totella johdon käskyjä, vaan he haluavat tietää miksi juuri minun työpanostani tarvitaan. Tämä asenne yhdistettynä vastuullisuuteen on hyvä pari, mutta siitä pitää syntyä myös kaupallista menestystä. Siksi päätettiin kysyä toteutusideoita kunkin tehtävän parhaalta osaajalta, eli henkilöstöltä. Vastuullisuus on hieno ja ylevä teema, mutta miten se vietäisiin kaikkeen toimintaan ja jokaisen arkeen? Kun näin löytyisi asioita ja kokonaisuuksia, joihin tulee parannus- ja kehitysideoita, Altia pystyisi yksinkertaisesti toimimaan paremmin ja tuloksena olisi vääjäämättä myös kaupallista menestystä.
Altialaisille annettiin mahdollisuus osallistua ja antaa ideoitaan. Varsin nopeasti teema nousi siivilleen ja lähti lentoon. Jokainen altialainen ymmärsi heti, että tuotannossa vastuullisuus käytännössä tarkoittaa sitä, että syntyy vähemmän jätettä. Tämä puolestaan johtaa tuotannolliseen tehokkuuteen ja sen seurauksena tulee enemmän euroja ja vähemmän kuluja. Välitön pay-off oli nähtävissä.
Altian merkityslause on ”Let´s drink better”. Se syntyi ryhmätyönä. Aluksi työhön osallistui noin 50 henkilöä, joissa oli mukana myös johtoryhmä. Lisäksi apuna oli ruotsalainen mainostoimisto. Ensimmäinen versio oli Drink better, mutta tiimi halusi siihen yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä. Kun sanat Let's drink better sanottiin, ymmärrettiin heti että siinä se nyt on, ilmiselvästi. Sana drink myöskin hiukan arvelutti, sillä alkoholiyhtiöt tuntuvat jotenkin välttävän sen käyttöä. Altia kuitenkin loppujen lopuksi halusi ilmaista selkeästi sen mitä se tekee. Better tarkoittaa altialaisessa ajattelussa astuullisesti tuotettuja juomia nimenomaan ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. Altia pystyi todentamaan vastuullisuutensa kovilla mittareilla, kuten vaikka hiilidioksidipäästöjen määrä ja tuotannollinen tehokkuus mahdollisimman vähällä jätemäärällä.
Altia päätti, ettei johto julistaisi mitään slogania eikä painattaisi t-paitoja. Uskottiin siihen, että Let´s drink better-ajatuksesta tulee taustavoima ja sellainen siitä nopeasti syntyikin. Se on johtoajatus, josta ammennetaan tekoja. Jälkikäteen katsottuna lause toimi loistavasti. Se oli se asia, jonka ihmiset muistivat strategioista ja suunnitelmista.
Altia antoi ihmisille vapauden antaa merkitykselle oman sisältönsä ja toimia sen mukaisesti ja se toimi todella hyvin. Haluttiin, että jokainen pystyy tekemään sitä, missä on oikeasti hyvä ja jokaisen pitää saada itse päättää miten työnsä tekee. Pekka Tennilä kommentoi: ”Emme pelkää sitä, että ihmiset toteuttavat omasta mielestään vastuullisuutta, mutta kaikki vievät sitä eri suuntaan. Päinvastoin, jos joku ajattelee näin ja toinen noin, syntyy useimmiten jotakin todella mielenkiintoista ja hyvää. Go create - siinä piilee valtava voima.”
Annetaan Pekan vielä jatkaa: ”Meillä ei ollut johtoryhmässä valmiiksi mietittyä toimintasuunnitelmaa ideoiden suhteen, vaan päätimme ottaa ne aidosti ja avoimesti vastaan. Vastaukset auttoivat meitä myös näkemään, jos jokin osa-alue oli väärin viestitty johdon taholta ja tarkentamaan sen mitä oikeasti johdamme ja mihin käytämme aikaa. Osallistaminen sai aikaan sen, että löysimme yhteisen kielen henkilöstömme kanssa. Ja totta kai sen konkreettinen etu oli, että pystyimme ideoiden avulla viemään merkitystämme eteenpäin. Ainakin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ilman merkitystä olisimme aivan toisenlainen yritys. Henkilöstön osallistaminen merkityksemme toteuttamiseen toimi johdon kirittäjänä – se oli lupaus, joka piti myös lunastaa.”
Case Altia on erinomainen esimerkki siitä, että ymmärrettiin merkityksen oikea rooli. Se ei saa olla kampanjoitava viherpesuslogan, vaan sen pitää aidosti toimia tukena vahvistettaessa yrityskulttuuria ja työmotivaatiota. Sen myötä merkitys alkaa näkyä toiminnassa asiakkaille ja sidosryhmille.
Timo Suokko
Timo Suokolla on vankka kokemus brändien ja strategioiden kehittämisestä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hän toimii itsenäisenä konsulttina, valmentajana, puhujana ja tietokirjailijana.