24.01.2023
Valoa horisontissa*
Mitä hyvää toivot alkaneelle vuodelle, itsellesi, läheisillesi, organisaatiollesi, Suomelle? Rohkenemmeko katsoa mahdollisuuksien ikkunaan? Kolmen vuoden ajan olemme eläneet pandemian, sodan, poliittisten epävarmuuksien ja niukkenevan talouden kyllästämässä maailmassa, kuin sumussa, lähivalot päällä?
Ulkoisten puitteiden muutoksen ja murroksen sisältä saattaa kuitenkin kuoriutua todellisen elinvoiman lähteitä. Strategisen ajattelun ja ajattelijan vaikutusvoima ilmenee kykynä luoda puoleensavetävää tulevaisuutta heittoisinakin aikoina. Kokemus on toistuvasti osoittanut, että haasteelliset ajat seulovat voittajat. Pikavoittojen poimijat eivät ole oikeita voittajia, vaan aitoon voittamiseen tulee sisältyä vastuu pitkän aikavälin elinvoimaisuuden kehittämisestä. Tämä on vahva viesti energiayhtiöiden, pankkien ja kaupan ketjujen johdolle sekä muille nyt taloudellista huipputulosta takovien yritysten strategeille.
Liiketoiminnan tulee olla taloudellisesti tervettä. Lyhytjänteinen voiton maksimointi ei kuitenkaan toimi taloudellisen terveyden ajurina. Pitkän aikavälin elinvoimaisuuden lähteiden löytämiseksi liikeyritysten strategien on välttämätöntä avartaa ajatustaan yksittäisen organisaation ulkopuolelle yhteistoimintaverkostoihin, julkisiin toimijoihin, korkeakouluihin sekä muihin ”välimaaston” organisaatioihin. Ajattelua on avarrettava mikro- ja makrotasojen välissä olevalle mesotasolle.
Mesotason pohdinnan tuloksena voidaan määrittää sekä organisaation omaa että toimintaympäristön elinvoimaisuutta vahvistava puoleensavetävä missio, joka luo merkityksellisyyttä. Tämä tarkoittaa yksittäisen organisaation menestymistä laajempaa vastuullisuutta, toiminnan eettisyyden ja inhimillisten voimavarojen roolin korostamista.
Merkityksellisen mission virittämänä yritykset ja julkisen sektorin toimijat voivat luoda itselleen kilpailuetua pitkäkestoisemman ja vahvemman elinvoimaedun, silloin kun ne onnistuvat saumattomasti tukemaan toistensa kestävän kasvun pyrkimyksiä. Yrityksissä elinvoimaetu ilmenee kestävyyden lisäksi korkeampana arvostuksena ja vaikeampana kopioitavuutena; julkisella sektorilla vetovoiman ja verotulojen kasvuna sekä tuottavuuden ja palvelujen paranemisena. Elinvoimaetu tavoittelee edelläkävijyyttä ja sen kehittymistä arvioidaan suhteessa organisaation ja sen kumppanien yhteiseen missioon. Tässä elinvoimaetu poikkeaa kilpailuedusta, jonka kehittymistä arvioidaan suhteessa kilpailijoihin.
Elinvoimaedun tavoittelu tuo valoa horisonttiin.
Timo Santalainen
Strategi - Dosentti
*Tekstin sanoma perustuu Mikko Kososen ja Timo Santalaisen uutuuskirjaan ”Elinvoimaetu: Missiona kestävän kasvun edelläkävijyys” (Docendo, 2022).
Edellä esitetyistä asioista on mahdollista oppia lisää ”Strategiahorisontit 2023”-seminaarissa, Helsinki, Pikku Finlandia 8.2.2023.