06.02.2023
Tiimidynamiikan kehitys: Kaikki alkaa psykologisesta turvallisuudesta
Henkilöstojohtamisessa ja tiimidynamiikan kehittämisessä käytetään useita erilaisia mittareita. Esimerkiksi työntekijöiden sitoutuneisuus, suorituskyky, kuormittuneisuus, hyvinvointi sekä stressi ovat päivittäisiä teemoja joihin suurin osa kyselyistä, valmennuksista ja hankkeista kohdistuu. Psykologinen turvallisuus on kuitenkin yhä vähemmän tunnettu, mutta äärimmäisen tärkeä teema, joka kytkee yhteen kaikki edellä mainitut klassiset tiimidynamiikan mittarit.
Mitä on psykologinen turvallisuus?
Amy Edmondsonin (1999) mukaan psykologinen turvallisuus on tiimissä yhteisesti vallitseva käsitys siitä, että on hyväksyttävää ja turvallista ilmaista myös kielteisinä koettuja tunteita ja kokemuksia. Psykologisesti turvallisessa tiimissä tiimin jäsenet kykenevät ottamaan keskinäisiä riskejä esimerkiksi ilmaistessaan ideoita, tunteita sekä jakamaan virheitä ja informaatiota vapaasti pelkäämättä esimerkiksi nolatuksi tulemista tai häpeää. Tällaisessa tiimissä myös johtaminen on helpompaa, kun työntekijät kykenevät jakamaan kokemiaan haasteita, sekä tekemiään virheitä matalammalla kynnyksellä, ja niihin pystytään puuttumaan ajoissa.
Psykologinen turvallisuus on tärkeää yksilöiden hyvinvoinnin kannalta, mutta sen merkittävyyttä usein aliarvioidaan kun puhutaan tiimin suorituksesta, tuloksesta tai tuotteliaisuudesta. Usein tilanne saattaa olla se, että tiimin jäsenillä on ideoita sekä tietoa, jonka jakamisesta muut hyötyisivät. Psykologisen turvallisuuden puuttuessa he eivät kuitenkaan kykene ilmaisemaan ideoita, jolloin organisaatioiden kyky uudistua kärsii.
Psykologisen turvallisuuden merkitys tiimityössä
Organisaatiossa kaikki tahot hyötyvät psykologisesta turvallisuudesta: tiimien jäsenet voivat paremmin kyetessään ilmaisemaan tunteitaan, ideoitaan sekä epäonnistumisiaan vapaasti. Toisaalta johtohenkilöiden työtä helpottaa tiedon jakaminen vapaasti, kun ongelmia ja haasteita ilmaistaan matalla kynnyksellä. Tämän myötä johtohenkilöillä on yksinkertaisesti parempi käsitys siitä, kuinka he voivat auttaa ja tukea tiiminsä suoritusta sekä hyvinvointia.
Totuus tiimin psykologisesta turvallisuudesta ei välttämättä näy suoraan henkilöstökyselyissä tai fiilismittareissa, mutta käy ilmi tiimin jokapäiväisistä käytösmalleista ja kommunikaatiotavoista. Mikäli tiimissä jaetaan ainoastaan hyviä uutisia, haavoittuvuutta ei uskalleta ilmaista, empatiaa ei osoiteta ja ideoita uskalletaan tuoda pöytään vasta niiden kehittämisen viimeisessä vaiheessa, on psykologisessa turvallisuudessa todennäköisesti parantamisen varaa.
Myös muuttuvat työelämän käytännöt, kuten esimerkiksi hybridityön yleistyminen voi vaikuttaa tiimin psykologiseen turvallisuuteen. Sen merkitys ei kuitenkaan hybridityössäkään vähene, vaan päinvastoin! Kuinka tiiminvetäjät ja johtohenkilöt voivat ylläpitää psykologista turvallisuutta kun osa tiimistä on etänä ja osa toimistolla, tai peräti eri maissa ja eri aikavyöhykkeillä?
Mitä voit tehdä juuri nyt?
• Näe vaivaa tutustuaksesi tiimisi jäseniin ja pyri kohtaamaan heidät aidosti. Opi tiimisi jäsenten tarpeista sekä haasteista ja pyri ymmärtämään niitä.
• Pyri kysymään avoimia sekä uteliaita kysymyksiä. Kysymykset toimivat suorina kutsuina muille ja heidän on helpompi osallistua keskusteluun.
• Jaa omat epäonnistumisesi tiimisi kanssa. Usein kynnys tähän on korkea, mutta johtohenkilöiden avoimuus tekemistään virheistään ja haavoittuvuuden ilmaiseminen vaikuttaa positiivisesti tiimin luottamukseen ja toimii esimerkkinä muille. Virheiden jakaminen ja niistä puhuminen on ratkaisevan tärkeää sekä psykologisen turvallisuuden että tiimin toiminnan kannalta, sillä näin epäonnistumisista ilmoitetaan nopeammin ja niihin kyetään myös reagoimaan ripeämmin.
• Jaa oppimiasi asioita muiden kanssa matalalla kynnyksellä. Tiedon jakaminen edesauttaa tiimin yhteistä oppimista ja kannustaa muita tekemään samoin.
• Myönnä, silloin kun et tiedä. Kaikkien ei ole mahdollista tietää kaikkea. Usein tietämättömyyden myöntäminen aiheuttaa häpeää tai epävarmuutta, mutta kaikki hyötyvät avoimuudesta, ja kun osoitat ymmärtäväsi omat rajoitteesi, se kannustaa muita oppimaan rohkeammin.
• Anna tiimisi jäsenten tehdä asiat omalla tavallaan. Näin he säilyttävät toimijuutensa ja oppivat pystyvänsä tekemään merkityksellisiä asioita omalla tavallaan. Kaikki haluavat olla itsenäisiä, pyri siis antamaan kollegoillesi ja tiimisi jäsenille niin paljon vapautta kuin mahdollista, tavoitteet kuitenkin selkeästi kommunikoiden.
• Kiinnitä huomiota siihen, miten reagoit huonoihin uutisiin. Tiimit, joissa rankaistaan huonoista uutisista ja epäonnistumisista voivat huonommin. Kommunikoi tiimillesi, ettei epäonnistuminen ole maailmanloppu vaan niistä puhuminen on ratkaisevan tärkeää.
• Uskalla haastaa tiimiäsi, sekä itseäsi. Tämä on vaikeaa, mutta kaikki hyötyvät tiimistä, jossa uskalletaan myös esittää haasteita. Tämän voi aloittaa varovasti esimerkiksi kysymällä vaihtoehtoisia kysymyksiä sekä esittämällä eriäviä mielipiteitä ja ideoita. Voit myös haastaa oman ideasi pohtimalla siihen vaihtoehtoisia näkökulmia. Psykologisen turvallisuuden kasvaessa voitte esittää matalalla kynnyksellä kohtaamianne haasteita, joita ette ole kyenneet yksin ratkomaan sekä pohtimaan niitä yhdessä.
(Lähde: Clark, Timothy R. 2020. The 4 Stages of Psychological Safety, Behavioral Guide.)
Psykologisen turvallisuuden rakentamiseksi tärkeintä on ymmärrys siitä, että se on tiimin yhteinen tehtävä. Tiimin jokainen yksilö pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan psykologiseen turvallisuuteen, joko rakentavasti tai heikentävästi. Usein tärkeimpänä pohjana psykologisen turvallisuuden kehittämiselle toimii aito uteliaisuus ja halu ymmärtää tiimiä ja sen yksilöitä. Tutki rehellisesti ja avoimin mielin tiiminne yhteistyötä ja tapaa kommunikoida. Psykologisen turvallisuuden rakentaminen alkaa nimenomaan arkisista kohtaamisista ja yhteistyökäytännöistä tiimeissä. Paras tapa aloittaa psykologisen turvallisuuden kehittäminen on itsestään, joka toimii kutsuna muille toimia samoin.
Tule kuulemaan aiheesta lisää 2.3.2023 klo 9:00 - 10:00. Webinaarissa perehdytään psykologiseen turvallisuuteen, sen käytännön esimerkkeihin ja mittareihin sekä tarjotaan konkreettisia tapoja tukea työntekijöiden psykologista turvallisuutta etä- ja hybridityössä.
Katarina Segerståhl ja Darja Husu
Lähteet:
Clark, Timothy R. 2020. The 4 Stages of Psychological Safety, Behavioral Guide.
Edmondson, Amy 1999. Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams. Administrative Science Quarterly 44, s. 350-383