11.04.2023
Huippuosaajat, talentit ja Muirin kanat
Miten kävi, kun William Muir yritti kasvattaa huippumunijoiden kanayhteisön? Mitä kanat opettavat meille inhimillisen ja aikaansaavan työyhteisön rakentamisesta?
Mainiossa kirjassaan The Formula - The Universal Laws of Success (Little Brown, NY 2018) Albert-László Barabási kertoo menestyksen laeista ja ”tähtitiimien kirouksesta”. All stars -joukkueisiin valitaan parhaat yksilöt, mikä ei kuitenkaan takaa sitä, että joukkue olisi muita parempi. Sama pätee jopa kanoihin!
Barabásin kirjan esimerkki kertoo William Muirin kanoista. Biologi ja kanafarmari Muir halusi nostaa kanojen tuottavuutta eli munittujen munien määrää. Hän luokitteli kanoja huippumunijoiden ja tavallisten peruskanojen ryhmiin. Odotus oli, että huippukanat ovat huipputuottavia, mutta kävikin päinvastoin. Kanat osaavat kukkoilla ja äksyillä toisilleen. Huippukanojen munien tuotanto romahti, kun ne keskittyivät rettelöimään keskenään. Tavallisten kanojen ryhmässä ilmapiiri oli rento ja munien tuotto hyvä.
Huippuyksilöiden harha
Huippuosaajat eivät ole hyvän kokonaisuuden tae. Asia on pikemminkin päinvastoin, ja nyt en tarkoita mahdollisen ylimielisyyden ja ylikorkeiden palkkojen haittapuolia vaan sitä, että huipputiimit eivät muodostu ”huippuyksilöistä”.
Esimerkiksi ryhmän yksittäisten jäsenten älykkyydellä ei ole vaikutusta koko ryhmän älykkyyteen. Ei myöskään motivaatiolla tai henkilökohtaisella tyytyväisyydellä. Barabásin siteeraaman tutkimuksen mukaan tiimin kollektiiviseen älykkyyteen vaikuttaa kolme asiaa vaikuttaa positiivisesti: (1) keskimääräistä parempi kyky lukea toisten emotionaalisia vihjeitä, (2) tasapuolinen osallistuminen vuorovaikutustilanteeseen keskustelemalla ja kuuntelemalla ja (3) se, että ryhmässä on mukana myös naisia!
Ryhmän monimuotoisuus mahdollistaa menestymisen. Lisäksi merkitystä on myös hyvällä johtamisella sekä tasapainoisuudella. Paras kokonaisuus rakentuu monipuolisesta joukosta erilaisia ihmisiä, jotka jakavat yhteisen tahtotilan ja ovat valmiita toimiaan sen eteen.
Huippuosaajista helpotusta osaajapulaan?
Nykyisellään yritämme ratkoa osaajapulaa rekrytoimalla suurella rahalla markkinoilta huippuosaajia tai talenteiksi kuviteltuja. Joskus sellaisia löydämmekin, tosin osaajapulan vallitessa se ei ole helppoa. Sen tähden monet yritykset investoivat lisäksi rutkasti rahaa oman kilpensä kiillottamiseen ja houkuttelevan brändin luomiseen. Ehkä silloin saattaa tärpätä paremmin.
Kuten todettua, menestys ei välttämättä seuraa huippuosaajia. Lisäksi huippuuden kontekstisidonnaisuus saattaa jäädä huomiotta. Jollei työyhteisössä ole sopivaa kasvun asennetta ja oppimisen kulttuuria taantuvat huippuosaajatkin, saati henkilöstö laajemminkin. Osa vaihtaa työpaikkaa ja osa jää roikkumaan huonoon tilanteeseen, kun parempaakaan ei ole tarjolla.
Yksi huippuosaajien ja talenttien rekrytoinnin ansa on lisäksi persoonaltaan ja jopa temperamentiltaan tietyn tyyppisten ihmisten suosiminen. Usein se tarkoittaa ekstroverttiyttä. Tiedossa ei kuitenkaan ole mitään näyttöä tiettyjen persoonallisuuden piirteiden vaikutukselle menestyksen takaajina. Relevanteista rekrytointikriteereistä lisää seuraavassa kirjoituksessa.
Juha Koskinen – tietokirjailija ja strategisen oppimisen tienraivaaja
Ilmoittaudu jo nyt!
Kestävää kilpailuetua strategisella oppimisella -koulutusohjelma alkaa 8.9.2023. Se on kompakti neljä kertaa kahden tunnin koulutuskokonaisuus henkilöstöjohdolle ja kehittäjille
Sinulle, joka haluat erityisen mahdollisuuden kehittyä työssäsi, avartaa ajatteluasi, vahvistaa kokonaisuuksien hallintaa, toimia suunnannäyttäjänä ja samalla vahvistaa rooliasi. Saat kokonaiskuvan strategisen oppimisen soveltamismahdollisuuksista ja opit hyödyllisiä käytännön työkaluja ja toimintatapoja.