03.04.2023
Työnantajamielikuva – mikä vetoaa tulevaisuuden asiantuntijoihin?
Kilpailu osaavasta työvoimasta on johtanut siihen, että positiivisen työnantajamielikuvan rakentaminen on entistä tärkeämpää. Siinä missä työnhakijoita on aina neuvottu erottautumaan, on sama neuvo nyt tarjolla yrityksille ja muille organisaatioille. Hyvät työpaikat ja työnantajat erottuvat ja vetoavat parhaisiin hakijoihin. Työnantajamielikuva on kuitenkin aina vain mielikuva. Minkälaista konkreettista viestiä nykyiset työntekijät tai hakuprosessissa mukana olleet kandidaatit välittävät yrityksestäsi? Entä mitkä asiat vetoavat tulevaisuuden osaajiin?
Onko tuote kunnossa?
Markkinoinnin perussäännön mukaan on turha panostaa lisämarkkinointiin, jos tuote ei ole kunnossa. Tämä pätee myös työnantajamielikuvaan. Markkinointikampanjoiden sijaan opiskelijat arvostavat ennen kaikkea aitoja kokemuksia, jotka välittävät positiivista viestiä organisaatiosta.
Toteutimme loppuvuodesta 2022 kyselyn opiskelijoillemme Turun yliopistossa, jolla kartoitimme yliopisto-opiskelijoiden ajatuksia työelämästä, työllistymisestä ja työnantajista. Organisaatiosta kuullut kokemukset ylsi toiseksi korkeimmalle sijalle (53 %), kun tiedustelimme, mikä saa opiskelijan hakemaan paikkaa jostakin organisaatiosta. Tätä aavistuksen verran tärkeämmäksi nousi vain vaihtoehto “hyvät etenemismahdollisuudet” (55 %). Näiden alapuolelle jäi organisaation yleinen imago. Aidot kokemukset ja ystävien ja tuttavien suositukset merkitsevät rakennettua mielikuvaa enemmän.
Parhaista osaajista kilpailtaessa hyvä ”työnantajatuote” johtaa työntekijöiden tyytyväisyyteen, mikä taas on tärkeä osa yrityksen vetovoimaa. Tyytyväiset työntekijät ja harjoittelijat vievät kokemustaan eteenpäin ja houkuttelevat uusia osaajia. Viime vuonna harjoittelussa olleille opiskelijoillemme teettämän kyselyn mukaan jopa 86 % suosittelisi harjoittelupaikkaansa muille! Harjoittelupaikan tarjoaminen ja harjoittelijaan panostaminen voivat siis olla yksi parhaista keinoista kehittää työnantajamielikuvaa.
Arvot ja raha ratkaisevat
Mitä yliopisto-opiskelijat sitten arvostavat? Selvityksemme mukaan opiskelijoiden arvostamien asioiden joukossa on paljon organisaation arvoihin ja ilmapiiriin liittyviä seikkoja. Konkreettisten työntekijäkokemusten merkitys työnantajamielikuvalle siten vain korostuu, sillä arvot ja ilmapiiri ovat tekijöitä, joita ei ole usein helppo tuoda elävästi esiin esim. työpaikkailmoituksessa tai markkinointiviestinnässä.
Arvot näkyvät suoraan siinä, kiinnostaako työpaikka: kyselymme vastaajista lähes 70 % ei hae työpaikkaa, mikäli työnantajaorganisaation arvot eivät vastaa omia. Arvojen merkitys on tullut esille myös muissa tutkimuksissa. Vuoden 2019 Nuorisobarometrissa peräti 88% vastaajista koki, että työn on oltava omien arvojen mukaista.
Entä mitä ovat ne konkreettiset asiat, joita opiskelijat työltä toivovat? Omassa kyselyssämme ykkössijalle nousi yhteisöllisyys työpaikalla (65%). Hyvä palkka nousi toiselle sijalle (59%). Saman suuntaisia tuloksia saatiin Universumin vuoden 2022 työnantajamielikuvakyselyssä. Tuloksissa on vastauksia 37 suomalaisen korkeakoulun opiskelijoilta ja niiden perusteella kolme tärkeintä asiaa ovat vaihtelevat työtehtävät, ystävällinen työympäristö ja kilpailukykyinen pohjapalkka.
Raha on siis merkityksellinen tekijä, mutta ei ainut tai tärkein. Vaikka palkka-avoimuuden haasteista puhutaan paljon, on palkka kuitenkin hyvin konkreettinen asia, josta viestiä. Yhteisöllisyys ja työympäristön toimivuus taas ovat asioita, joista viestiminen kaipaa tuekseen henkilökohtaisia kokemuksia ja sitä, että ne näkyvät kaikessa organisaation toiminnassa niin työntekijöille ja työnhakijoille kuin asiakkaillekin.
Huomisen tarve, tämän päivän panostus
Tilanne ei ole työnantajille helppo. Työ on edelleen nuorille tärkeää, mutta tarve seurata omia kiinnostuksia ja arvoja on kasvanut, samoin huoli työelämästä. Näin todetaan E2 Tutkimuksen tekemässä Työn sukupolvet -tutkimusraportissa, jossa havaittiin nuorempien sukupolvien työelämää määrittävän valinnanvapaus ja yksilöllisyys sekä valmius vaihtaa työnantajaa. Samaisessa tutkimuksessa selvisi myös, että työelämän vaatimukset ja epäonnistumisen pelko vaivaavat nuoria sukupolvia vanhempia enemmän.
Me saimme samansuuntaisia tuloksia omassa opiskelijakyselyssämme. Pyysimme opiskelijoita vastaamaan asteikolla 1-10 pelottaako vai innostaako (10=innostaa) valmistumisen jälkeinen työllistyminen ja keskimääräinen vastaus oli 6. Ilmassa on siis vain karvan verran enemmän innostusta kuin pelkoa.
Hyvien kokemusten tarjoaminen tulevaisuuden asiantuntijoille ei ole siis pelkästään keino rakentaa positiivista työnantajamielikuvaa, vaan myös keino tuottaa opiskelijoille merkityksellisiä ja myönteisiä kokemuksia työelämästä ylipäätään. Tarve asiantuntijoista tulee vain kasvamaan, joten on kaikkien etu, että opiskelijoilla on positiivinen kuva työelämästä ja työnantajista ja että opiskelijat voisivat olla innoissaan valmistumisesta ja työllistymisestä. Tähän työnantajaorganisaatiot voivat vaikuttaa tarjoamalla mahdollisuuksia ja olemalla läsnä opiskelijoille. Mieluummin jo tänään.
Tervetuloa kuulemaan lisää aiheesta HENRYn webinaariin 'Mietitkö miten saisit houkuteltua tuoreita osaajia yritykseenne?' 3.5.2023 klo 9:00-10:00.
Pilvi Lempiäinen, Projektipäällikkö, Rekry – Turun yliopiston työelämäpalvelut