09.01.2024
Ikäjohtaminen – konkareiden johtamisen avainkysymykset
Ikääntyvissä yhteiskunnissa yksi keskeinen kysymys on, miten organisaatioiden tulee suhtautua työurien pitenemiseen, erityisesti kun monilla aloilla kamppaillaan työvoimapulan kanssa. Tuoreiden työnantajatutkimusten mukaan suuri osa työnantajista ei pidä työurien pidentymistä omalla toimipaikalla todennäköisenä. Samalla ikääntyvän yhteiskunnan huoltosuhde heikkenee huolestuttavasti. Miten siis edetä ikäjohtamisen saralla, ja mikä on olennaista tietää konkareiden johtamisesta?
Elämänvaiheen ymmärrystä tarvitaan
Ikäjohtaminen ei tarkoita vain iäkkäiden johtamista, vaan eri ikäisten ja enemmänkin eri elämänvaiheessa olevien tarpeiden ymmärtämistä ja niihin pohjautuvaa johtamista. Kun puhutaan uran loppuvaiheessa olevista konkareista, haasteena on ettei työyhteisöissä aidosti tiedetä heidän työuran loppuvaiheeseen liittyvistä toiveista tai huolista.
”Tiedätkö kuinka moni teidän yli 60-vuotiaista työntekijöistä olisi kiinnostunut jatkamaan työntekemistä yli eläkeiän? Todennäköisesti et tiedä. Mitä muuta työuran loppuvaiheeseen liittyvää huolta tai toivetta et tiedä? Työuran viimeisiä vuosia varjostaa epävarmuus ja epätietoisuus sekä konkarin, että esihenkilön ja HR:n näkökulmasta. On vaikea johtaa sellaista, mitä ei tiedä.” kiteyttää Nextmilen toimitusjohtaja Antti Harjuoja.
Konkarijohtamisen haasteisiin vastaaminen edellyttää organisaatioilta avointa mieltä ja valmiutta muutokseen. Webinaarit, kuten tässäkin tapauksessa, tarjoavat mahdollisuuden kuulla alan asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia konkarijohtamisen kehittämisestä.
”Ota konkarit mukaan kehittämiseen ja lähde matalalla kynnyksellä kokeilemaan. Et tule katumaan!” Harjuoja vinkkaa.
Konkarijohtamisessa on kyse myös osaamisen johtamisesta
Yksi tärkeimmistä asioista konkarien johtamisessa on osaamisen varmistaminen koko työuralla. Tutkimusten mukaan konkari oppii, mutta keinot oppimiseen voi olla erilaisia kuin nuoremmilla työntekijöillä. Työnantajan on hyvä varmistaa, että oppimisen diversiteetti huomioidaan työpaikalla ja konkareiden osaamiseen panostetaan. Tällä keinolla työnantaja varmistaa myös osaavan työvoiman saamisen mahdollisesti jo eläkkeelle siirtyneistä työntekijöistä.
Konkarin itsensä on tärkeä hahmottaa puutteet osaamisessa ja käyttää kaikki mahdollisuudet koulutukseen ja osaamisen varmistamiseen. Johtamisella pitää varmistaa, että ketään ei jätetä oppimisen ulkopuolelle vaan tuetaan ja myös innostetaan konkareita uuden oppimiseen.
”Nyt kun työvoimaa tarvitaan yhä enenemässä määrin myös eläkkeelle siirtyneistä, on työnantajille yhä kannattavampaa panostaa uransa loppuvaiheessa olevien osaamiseen. Osaamiseen panostamalla pystytään pidentämään työuria ja vaikuttamaan myös konkareiden motivaatioon jatkaa töissä,” painottaa Elon palvelujohtaja Anu Suutela-Vuorinen.
Konkarijohtaminen LähiTapiolassa
LähiTapiola-ryhmässä toteutettiin konkarijohtamisen pilotti yhteistyössä Nextmilen kanssa vuoden 2023 aikana. Yhtiöryhmän eri yhtiöistä osallistui yhteensä 50 henkilöä kahteen valmennusryhmään: esihenkilöt ja HR sekä konkarit. Konkareista useampi havahtui pohtimaan eläköitymisen lähestymistä ja siihen liittyviä tunteita sekä käytännön asioita, jotka aiheuttivat paljon huolta mm. oman jaksamisen sekä talouden osalta. Työnantajalta toivottiin erityisesti joustavuutta keventämällä työtaakkaa ja sallimalla laajemmin etätyö työhyvinvointia tukemaan.
”Yhteisen ikäjohtamisen kulttuurin ja siihen liittyvien prosessien rakentamisen tarve nousi selkeästi esiin esihenkilövalmennuksen palautteista. Kokeneita ammattilaisiamme arvostetaan ja heidän hyvinvointiaan halutaan tukea työuran viime metreille saakka.”, korostaa HRD-päällikkö Sanna-Riikka Valtonen.
Tervetuloa kuulemaan lisää aiheesta HENRYn aamuwebinaariin 31.1.2024 klo 9:00-10:00!
Sanna-Riikka Valtonen, Anu Suutela-Vuorinen ja Antti Harjuoja