06.03.2024
Vaikuttava Code of Conduct? – Eettisten periaatteiden viisi sudenkuoppaa
Code of Conduct eli eettiset periaatteet avaa organisaation arvot sen jäsenille konkreettisiksi arjen ohjenuoriksi. Ne auttavat työntekijöitä tekemään eettisesti kestäviä päätöksiä ja toimimaan organisaation arvojen mukaan arjen työssään. Code of Conductin käytäntöön viemisen tavoitteena onkin, että jokainen työntekijä ymmärtää, mistä eettisissä periaatteissa on kyse, ja kuinka ne liittyvät juuri minun työhöni.
Eettisten periaatteiden ei ole siis tarkoitus olla kauniita korulauseita tai vakuutteluja toiminnan vastuullisuudesta – joskus kuitenkin käy niin, että todellisuus ei vastaa sitoumuksia. Mitkä ovat tyypillisiä sudenkuoppia, joihin saatetaan pudota eettisten periaatteiden kohdalla?
1. Tarkoitus ja kohderyhmä hakusessa
Koska Code of Conduct on usein hyvin ylätasoinen ohjeistus eettisistä sitoumuksista, joka koskettaa useita sidosryhmiä, sen tarkoitus voi jäädä hähmäiseksi. On hyvä pitää mielessä, että Code of Conductin ensisijainen tarkoitus on tarjota työyhteisölle yhteiset pelisäännöt siitä, millainen toiminta ja käytös on hyväksyttävää ja kannustettavaa – ei niinkään kertoa vastuullisuusraportin tavoin organisaation ponnistuksista esimerkiksi ympäristövastuun eteen. Eettisissä periaatteissa on kyse erityisesti yksilöstä ja siitä, millä perustein jokainen organisaation jäsen tekee valintoja työssään päivittäin.
Mitä kohderyhmiin tulee, kuten todettua, Code of Conductin pääasiallinen kohderyhmä on organisaation oma henkilöstö. Usein myös kumppanit sitoutetaan näihin eettisiin periaatteisiin. Code of Conduct on myös julkinen dokumentti, jolla viestitään eettisistä sitoumuksista ulospäin. Dokumenttia laadittaessa onkin tärkeää pitää mielessä, ketä sillä halutaan puhutella. Yksi vaihtoehto selkiyttää viestiä, on laatia spesifisti kumppaneita puhuttelevat eettiset periaatteet (Supplier Code of Conduct), jossa periaatteet sanoitetaan kumppanin näkökulmasta olennaisella tavalla.
2. Eettiset periaatteet sanellaan ylhäältä alas
Mikä on organisaation jäsenten rooli eettisten periaatteiden määrittelyssä? Onko henkilöstöä osallistettu niiden luomiseen? Jos eettiset periaatteet määritellään esimerkiksi vain johdon pienellä porukalla, jonka jälkeen ne lähinnä sanellaan työntekijöille, sitoutuminen niihin on tuskin niin innokasta, kuin silloin, jos ollaan kiinnostuneita kuulemaan työntekijöiden näkemyksistä eettisesti kestäviin toimintatapoihin ja kulttuuriin liittyen. Kun organisaation eettiset periaatteet nousevat työyhteisöstä, niiden avulla voidaan aidosti vaikuttaa arjen päätöksentekoon niissä kohdissa, missä eettistä pohdintaa erityisesti tarvitaan. Toki johdon vastuulla on linjata siitä, millaisiin asioihin organisaationa sitoudutaan. Lopullisen Code of Conductin hyväksyy hallitus. Osallistamalla henkilöstöä prosessiin kuitenkin vahvistetaan sitoutumista sekä päästään kiinni niihin arjen tilanteisiin, joihin eettisiä pelisääntöjä kaivataan.
3. Kapulakielisyys ja pelottelu viestinnän johtotähtenä
Eettisesti kestävän toiminnan ei tulisi tuntua kuivalta pakkopullalta, vaan hyvän yhteistyön ja kestävän toiminnan edellytykseltä. Innostusta ja motivaatiota harvemmin herättää pitkällinen lakipykäliin vetoaminen, ammattijargon tai rangaistuksilla pelottelu. Sen sijaan eettisten periaatteiden viestimisessä kannattaa panostaa selkeyteen, käytännönläheisyyteen ja innostavuuteen. Niistä voi ja kannattaakin viestiä esimerkiksi yhteisten tavoitteiden tai huumorin kautta. Minkä takia eettisten periaatteiden noudattaminen on tärkeää ei pelkästään organisaation näkökulmasta, vaan jokaisen yksittäisen työntekijän työn ja toimivan yhteistyön kannalta?
4. Eettiset periaatteet eivät vastaa todellisuutta
Eettiset periaatteet on helppo laittaa paperille, mutta niiden todeksi eläminen ei välttämättä olekaan niin yksinkertaista. Ovatko julkilausutut eettiset periaatteet linjassa sen kanssa, mitä organisaatiossa todellisuudessa tapahtuu? Millaista esimerkkiä esihenkilöt näyttävät, millainen toiminta todella on sallittua (ja kenelle) tai millaiseen toimintaan rivien välistä kannustetaan? Organisaatiolla tulisi olla selkeä ymmärrys sen kulttuurin tilasta eettisyyden näkökulmasta viimeistään siinä kohtaa, kun eettisiä periaatteita määritellään – kun eettistä ilmapiiriä kartoitetaan, prosessista ei synny ainoastaan yhteiset pelisäännöt, vaan myös selkeä näkemys siitä, millaisia eettisiä kehityskohtia tai sokeita pisteitä organisaatiossa esiintyy.
On tyypillistä, että eettisten periaatteiden vaikuttavuutta seurataan koulutusdatan avulla. Code of Conduct -koulutuksen suorittajamäärän valjastaminen mittariksi ei kuitenkaan ole ongelmatonta vaikuttavuuden seurannan kannalta – koulutusstatistiikan tuijottelu ei vielä yksinään kerro mitään siitä, ovatko työntekijät ymmärtäneet eettiset sitoumukset tai toimivatko he niiden mukaan. Siksi eettisten periaatteiden tulisi olla esillä myös kaikkina muina päivinä koulutusten välissä. Kun eettiset periaatteet ovat vahvasti osana organisaatiokulttuuria, on todennäköisempää, että ne eivät jää kauniiksi, mutta tyhjiksi korulauseiksi nettisivuille.
5. Eettiset periaatteet jäävät paperiksi pöytälaatikkoon
Ei ole tavatonta, että organisaatiossa käytetään paljonkin aikaa Code of Conductin luomisprosessiin, mutta kun ne valmistuvat, ne unohtuvat intranetin uumeniin. Pelisääntöjen olemassaolo ei vielä takaa eettisesti kestävää toimintaa, vaan keskustelua aiheesta on syytä pitää yllä jatkuvasti – kaikista keskeisintä Code of Conductin vaikuttavuuden kannalta onkin se, mitä tapahtuu sen laatimisen jälkeen. Kuinka eettiset periaatteet näkyvät työntekijöiden arjessa ja kuinka eettisesti kestäviä toimintatapoja pidetään jatkuvasti esillä? Eettisistä periaatteista on työyhteisölle hyötyä vain, jos ihmiset ymmärtävät ja tuntevat ne.
Haluatko kuulla lisää eettisistä periaatteista?
Tule keskustelemaan eettisistä periaatteista HENRYn 26.3. järjestämään aamuwebinaariin! Webinaarissa keskustellaan eettisesti kestävän organisaatiokulttuurin kehittämisestä, eettisten periaatteiden tarkoituksesta ja luomisprosessista sekä siitä, miten eettiset periaatteet saadaan juurrutettua osaksi työyhteisön arkea ja toimintakulttuuria. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Kia Karvetti
Kia Karvetti toimii Code of Conduct Companyssa eettisesti kestävän työelämän asiantuntijana. Kia työskentelee erilaisissa eettisen yrityskulttuurin kehittämisen sekä sosiaalisen vastuullisuuden projekteissa, erityisesti eettisten ohjeistusten luomisen ja implementoinnin parissa. Koulutukseltaan Kia on antropologi tuoden vastuullisuustyöhön ihmiskeskeistä näkökulmaa.