22.04.2024

Itsetuntemuksen puute maksaa – ja sen kasvu tuo parempaa tulosta

Useat tutkimukset1 ovat osoittaneet, että johtajien heikko itsetuntemus haittaa organisaation suorituskykyä ja vaikuttaa kielteisesti alaisten sitoutumiseen sekä työkäyttäytymiseen. Ja kääntäen – johtajien hyvä itsetuntemus lisää alaisten tyytyväisyyttä, sitoutumista ja tehokkuutta sekä parantaa organisaation kokonaistehokkuutta.

”Who you are is how you lead”, totesi psykologista turvallisuutta tunnetuksi tehnyt tutkimusprofessori Brené Brown. Tämä lausahdus vangitsee syvällisesti sen, että oleellisinta eivät ole menetelmät tai temput, vaan mitä olemme ihmisenä. Tämä vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme, niin työntekijöillä kuin johtajilla, eikä tietenkään vain johtamiseen.

Mitä itsetuntemus sitten on? Mitä on tuntea itsensä? Miten voimme kehittyä ihmisinä?

On erilaisia testejä, joista tunnetuin, ja tutkimuksellisesti todennetuin, on ns. Big Five persoonallisuustesti2, joka kertoo viiden eri dimension avulla millainen persoonallisuutesi on. Näiden viiden persoonallisuuspiirteen, eli avoimuus kokemuksille, tunnollisuus, ekstroversio, sovinnollisuus ja neuroottisuus, katsotaan olevan suhteellisen pysyviä.

Mutta vastaako tämä kysymykseen ”Who you are”?

Vain vaillinaisesti, ja tuskin auttaa johtajia, tai muitakaan, kovinkaan paljon lisäämään itsetuntemustaan sellaisella tavalla, että organisaation suorituskyky paranisi ja kollegat kokisivat suurempaa tyytyväisyyttä.

Väitän, että keskeistä aidossa itsetuntemuksessa on tunnistaa millaisia dynamiikkoja luo ympärilleen – toisin sanoen millaisia ihmissuhteita luo ja millaisiin ihmissuhteisiin hakeutuu. Nämä dynamiikat eivät suoraan riipu Big Five -persoonallisuuspiirteistä, nimittäin vaikkapa ekstorversio (ulospäin suuntautuneisuus) voi yhtä lailla aiheuttaa hankalia ihmissuhteita kuin hyviäkin.

Nämä dynamiikat määrittävät kuitenkin suoraan millaista yhteistyötä organisaatiossa kyetään rakentamaan eli mikä sen suorituskyky on.

Tunneäly on hyvä kuvaus itsetuntemukselle. Se tarkoittaa kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia ja muiden tunteita. Sen osatekijät ovat emotionaalinen itsetuntemus, itsesäätelykyky, sosiaalinen tietoisuus, sosiaaliset suhteet ja stressinsietokyky. Tunneäly vie meidät siis paljon lähemmäksi sitä, mitä Brown tarkoitti lennokkaalla lauseellaan, ja myös sitä, millaisia dynamiikkoja rakennamme ja ylläpidämme.

Toinen käyttökelpoinen malli ihmisenä kasvulle (”who you are”) on aikuiskehityksen professorin Robert Keganin teoria aikuisuuden kehitysvaiheista. Kehittyminen aikuisena ei ole itsestään selvää, kuten lapsuuden kehitysvaiheet seuraavat toisiaan suhteellisen luonnollisesti ja ennustettavasti, vaan nämä kehitysvaiheet tai -tasot ovat potentiaaleja, jotka voivat toteutua tai jäädä toteutumatta. Tutkimusten mukaan suurin osa aikuisista jää alimmalle aikuisen kehitystasolle tai jopa teini-ikäisen tasolle. Nämä kehitystasot eivät myöskään välttämättä näy Big Five -tyyppisissä testeissä, mutta tunneäly testeissä jo paremmin. Keganin malli kuvastaa ihmisen kypsyyttä, jota myös viisastumiseksi voidaan kutsua.

Mielestäni tämä on sitä, mitä Brené Brown tarkoitti tuolla loistavalla kiteytyksellään.

Organisaatio, jonka jäsenet kykenevät reflektoimaan omaa toimintaansa ja suhteitaan muihin, väistämättä tulee parantamaan suorituskykyään, sillä itsetuntemuksen kehittyessä myös ihmisten väliset dynamiikat kehittyvät.

Miten sitten kehittää itsetuntemusta? Vaatiiko se syvällistä terapiaa?

Yksinkertaisimmillaan itsetuntemuksen kehittyminen alkaa vuorovaikutustaitojen kehittämisestä, sillä vuorovaikutustaidot mahdollistavat aidon reflektion ja palautteen. Hyvät vuorovaikutustaidot pitävät sisällään monia kypsän ihmisen ominaisuuksia, kuten selkeyden, kyvyn ilmaista tunteita, kyvyn kuunnella toista ja asettaa rajoja sekä antaa palautetta.

Mindfulness on myös erinomainen, ja kustannustehokas, keino kehittää itsetuntemusta. Käytännössähän kyky olla läsnä on kaiken oppimisen ja myös hyvien ihmissuhteiden edellytys. Mindfulnessissa opiskelijat oppivat tunnistamaan ja olemaan tunteittensa kanssa, sen sijaan, että reagoisivat selkäytimestä – eli he oppivat tunneälyn taitoja, kuten itsetuntemusta ja itsesäätelykykyä. Ne tukevat paremman vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Mindfulness vaikuttaa myös syvemmällä tasolla, kuten alentaa stressiä ja hoitaa jopa traumoja.

Kaikenlainen ammattitaitoinen valmennus ja reflektio tukee itsetuntemuksen lisääntymistä. Systeeminen tarkastelu, kuten systeeminen konstellaatio, voi auttaa merkittävästi ihmissuhteiden kehittämisessä ja oman taustan vaikutuksen tunnistamisessa ja työstämisessä – sekä myös työyhteisön dynamiikkojen kehittämisessä kokonaisuutena.

Sitten on tietenkin terapiat, ja erityisesti psykoterapiat, jotka tukevat pitkäkestoisesti itsetuntemuksen kehittymistä ja emotionaalisten haasteiden kohtaamista. Kiintymyssuhteessa olevat haavat vaikuttavat keskeisesti aikuisena ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja elämänvalintoihin. Tällaisten haavojen kohtaaminen vaatii yleensä pitkäkestoista terapiaa. Mutta terapiat voidaan hyvin nähdä myös ihmisenä kasvun työkaluina, ei vain terapeuttisina mielenterveyden ongelmien hoitamisen keinoina.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin halu kasvaa ihmisenä. Oma motivaatio ymmärtää itseään, olla yhteydessä aitoihin tarpeisiinsa ja tunteisiinsa, ja halu rakentaa hedelmällisiä ihmissuhteita on kaiken lähtökohta. Ja mikä parasta, samalla niin henkilökohtainen kuin koko organisaation suorituskyky kehittyy, mikä näkyy parempana tavoitteiden saavuttamisena eli euroissa.
-
Katso webinaaritallenne Organisaatiokulttuurin ja itsetuntemuksen kehittämisestä (toisinto HENRY ry:lle pidetystä webinaarista 15.2.2024).

Jani Roman

Jani Roman on tekniikan tohtori, väitellyt työpsykologiasta aiheena dialogi organisaatiokulttuurin kehittämisen menetelmänä. Hän on tutkinut konstellaatioiden hyödyntämistä organisaatioiden kehittämisessä useiden organisaatioiden kanssa. Jani on myös auttanut useissa Suomen suurimpiin lukeutuvissa fuusioissa yhteisen organisaatiokulttuurin rakentamisessa. Hän on myös kokenut terapeutti, ja tutkii perhekonstellaation vaikuttavuutta terapiana. Tällä hetkellä hän tutkii itsetuntemuksen, psykologisen turvallisuuden, organisaatiokulttuurin ja systeemisten suhteiden välisiä keskinäisvaikutuksia ja miten nämä vaikuttavat tuloksellisuuteen.

____________________

1 Fonseca, S., Myres, H., & Hofmeyr, K. (2022). The influence of self-awareness on effective leadership outcomes in South Africa. South African Journal of Business Management. https://doi.org/10.4102/sajbm.v53i1.2720.
Karimah, N., & Mujanah, S. (2021). THE INFLUENCE OF ORGANIZATIONAL CULTURE, COMPETENCE AND SELF-AWARENESS ON PERFORMANCE OF EMPLOYEES IN DINAS KEBUDAYAAN DAN PARIWISATA PROVINSI JAWA TIMUR. Journal of Applied Management and Business (JAMB). https://doi.org/10.37802/jamb.v2i2.208.
Kussin, L., & Bundtzen, H. (2021). How Error Prevention and Organizational Silence Influences Managers’ Self-Perception – A Repertory Grid Study. Business Ethics and Leadership. https://doi.org/10.21272/BEL.5(1).31-44.2021.

2 On myös esimerkiksi Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori, DISC-arviointi ja Insight Discovery, mutta näiden tieteellinen näyttö on heikkoa tai ristiriitaista.