02.05.2024
Tekoäly tukena työntekijän ammatillisessa kehityksessä?
Tekoälyä kokeillaan ja hyödynnetään jo kiihtyvään tahtiin työpaikoilla. Osaamisen ja oppimisen ohella työn kehittämisen tueksi kaivataan eettisiä periaatteita, sääntöjä ja tietoturvallisia käytänteitä. Henkilöstöjohtamisen näkökulmista kaivataan myös strategisia linjauksia työn kehittämisen askelista ja suunnista.
HR tietotyöntekijöiden tukena tekoälymurroksessa
Tekoälyn integroiminen osaksi työtä ei ole ainoastaan teknologinen edistysaskel, vaan ennen kaikkea ihmisiä ja työtä koskeva muutos. Siten HR:n rooli on strategisen tärkeä tietotyön kehittämisen tukena. HR:n näkökulmasta on tärkeä pohtia tekoälyn merkitystä laajemmin osana työroolien ja ammattien kestävää kehittämistä: Riittääkö henkilöstön osaaminen? Ketkä voivat osallistua kehittämiseen? Kenen ehdoilla työtä kehitetään?
Osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen organisaation tarpeiden mukaisesti on keskeinen osa HR työtä ja siten myös tulevaisuuden työssä tarvittavat osaamistarpeet ovat puhututtanut HR ammattilaisia viime vuosina. Ensimmäiset käytännön kokemukset ja alustavat tutkimustulokset matalan kynnyksen generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä tietotyössä viittaavat kuitenkin siihen, että tekoäly voi toimia osaamisen ja sen kehittämisen apuna ja jopa kollegiaaliseksi koettuna tukena. Työyhteisöissä tarvitaan kuitenkin uudenlaisia yhteiskehittämisen taitoja tunnistaa tekoälyn mahdollisuuksia työprosessien kehittämisessä. On tärkeää, että tietotyöntekijät voivat kokea kehittyvänsä ammatillisesti työssään. Tekoäly voi mahdollistaa työroolien kehittämisen uusin innovatiivisin tavoin ja aiempaa huomattavasti nopeammin. Siten myös keskustelu ammattien ja työurien kehittymisestä on hyvä olla HR:n pöydällä jo nyt.
Teknologisoituvan tietotyön kestävä kehittäminen
Tekoälyn avulla työprosesseja voidaan tehostaa ja sujuvoittaa monin tavoin. Tietotyöntekijöiden on kuitenkin päästävä itse vaikuttamaan sekä työn että teknologioiden kehittämiseen. Muuttuvassa työssä merkityksellisyyden kokemuksia, yhteistyötä ja eettistä hyvinvointia pitää rakentaa uusilla tavoilla. Erilaisia näkökulmia huomioimalla voidaan löytää luovia ratkaisuja kehittää työtä ja edistää samalla moniarvoisuutta ja hyvinvointia työpaikalla sekä tukea työntekijöiden ammatillista kasvua ja urakehitystä. Työterveyslaitoksen tutkimus tukee näkemystä siitä, että työn kehittämiseen olisi tärkeä saada mukaan erilaisista taustoista olevia työntekijöitä, sillä yhdenvertaisuuden ja erilaisten näkemysten huomioiminen edistää työturvallisuutta, työhyvinvointia, työmotivaatiota ja jaksamista työssä (Bergbom, Yli-Kaitala & Toivanen 2022).
Osallistamalla tietotyöntekijät paremmin työn ja tekoälyn kehittämiseen, organisaatiot voivat edistää tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä inklusiivisia ja eettisiä käytäntöjä, ja siten tietotyön inhimillistä ja kestävää kehittämistä laajasti. Aiemmat tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että vaikka naiset hyödyntävät tekoälyä ja uusia teknologioita, teknologioiden kehittäjät ovat kuitenkin olleet valtaosin miehiä (mm. Perez 2020; Wellner & Rothman 2020). Myös ikääntyvät työntekijät on saatava mukaan tekoälyn käyttöön ja työn kehittämiseen, sillä heillä on paljon hiljaista tietoa ja kokemusta erilaisista teknologisista muutoksista työssä. Muuttuvassa työelämässä digitaalinen, yhdenvertainen toimijuus tarkoittaa digitaalisten sovellusten käytön hallinnan lisäksi niiden kehittämiseen osallistumista (Alasoini ym. 2022). Tekoälyn mahdollisuuksien kokonaisvaltainen hyödyntäminen edellyttää työorganisaatioissa ammatti- ja yksikkörajat ylittävää yhteiskehittämistä, joka edellyttää johdon ja HR:n tiivistä osallistumista ja tukea.
Eettinen pohdinta ja arvokeskustelu ovat tarpeellisia, kun käsitellään tekoälyn tuottamia vääristyneitä, virheellisiä tai eri ihmisryhmiä syrjiviä tuloksia. Työntekijät voivat kokea eettistä stressiä joutuessaan työskentelemään omien eettisten periaatteidensa vastaisesti. Vastauksia etsiessä työyhteisöjen on pyrittävä kehittämään käytäntöjä ja periaatteita, jotka tukevat yhtäläisesti sekä teknologista että eettistä tekoälyn käytön kehittämistä työpaikoilla. Tällainen lähestymistapa edellyttää jatkuvaa dialogia kaikkien sidosryhmien kesken, jotta mahdollisuuksien rinnalla tekoälyn haasteita ja ongelmia opitaan ymmärtämään ja käsittelemään organisaatioissa. HR:llä on tärkeä rooli toimia tällaisen dialogin mahdollistajana ja kannustajana.
Tekoäly yhdenvertaisuuden edistäjänä
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteuttaa Työsuojelurahaston tuella tutkimusta "Tekoäly yhdenvertaisuuden edistäjänä", jonka tavoitteena on löytää keinoja kehittää tekoälyn kestävää hyödyntämistä tietotyössä ks. lisätietoja. Tutkimuksessa kerättiin tietotyöntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia näistä aiheista valtakunnallisella kyselyllä, jota jaettiin myös Henryn jäsenille.
Kutsumme sinut osallistumaan tiistaina 4.6. klo 9 webinaariin, jossa kerromme tarkemmin tekoälytutkimuksen tuloksista erityisesti HR näkökulmista tarkastellen. Webinaari tarjoaa eväitä keskustella aiheesta kollegojesi kanssa ja herätellä yhdessä tärkeää dialogia tekoälyn mahdollisuuksista, haasteista ja tulevaisuuden visioista työpaikoillanne.
Uskomme, että yhteistyö eri työelämän toimijoiden välillä on avain ymmärtää tekoälyn vaikutuksia ja mahdollisuuksia tietotyölle ja siten edistää inhimillisyyttä ja moniarvoisuutta työelämässä.
Eija Kärnä, Anna Lahtinen, Merja Drake ja Mariitta Rauhala, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Lähteitä
Alasoini, T., Ala-Laurinaho, A., Känsälä, M., Saari, E., & Seppänen, L. 2022. Työelämän digikuilujen yli: digitalisaatio kaikkien kaveriksi. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143939/TTL-978-952-261-997-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Bergbom, B., Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M. 2022. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa -opas. Helsinki: Työterveyslaitos. Haettu < https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa
Perez, C. 2020. Invisible Women. Exposing data bias in a world designed for men. Penguin.
Wellner, G., Rothman, T. (2020). Feminist AI: Can We Expect Our AI Systems to Become Feminist? Philos. Technol. 33, 191–205 https://doi.org/10.1007/s13347-019-00352-z https://link.springer.com/article/10.1007/s13347-019-00352-z.