17.06.2024
Tunteet voivat kietoutua työkykyyn monin eri tavoin
Nuorten mielenterveyteen liittyvä työkyky herättää paljon huolta ja pohdintaa siitä, mistä ilmiössä on kyse. Olemme tutkimuksessamme hahmottaneet asiaa niin sanottujen mielenterveyden toimijahahmojen kautta, jolloin tarkastelimme nuorten työkykyä palvelujärjestelmän ja diagnoosien sijasta arjen toiminnan ja sitä kehystävien kuormitusten ja mahdollisuuksien näkökulmasta Mielenterveyden toimijahahmot | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi. Hahmot valaisevat työn maailmojen eriytyneisyyttä ja sitä, että nuoret työssäkäyvät aikuiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan hyvin monenlaiset kehityskulut voivat johtaa mielenterveysnäkökulmien korostumiseen ja mielenterveysavun hakemiseen. Keskeisiksi mielenterveyshaasteita esiin työntäviksi tekijöiksi erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, kasvatuksen tai koulutuksen sektoreilla nousivat heikot työpaikan tai oman arjen toimintaresurssit. Asiantuntija-ammateissa työskentelevien haasteet puolestaan liittyivät usein itseohjautuvuuden haasteisiin tai kilpailun lisääntymiseen työelämässä. Myös elämänhallintaan tai työmotivaation puutteeseen liittyvät vaikeudet nousivat tutkimuksessa esille.
Pääosin nuorilla työkyvyn heikentyminen liittyy ahdistus- tai masennusoireilun luokkaan. Kuitenkin hahmojen kirjo kertoo paljon muustakin. Usein hahmoissa välittyy vaikeaksi koetut tunteet ja niiden käsittely. Tänä vuonna alkaneessa TSR-rahoitteisessa Erottavat emootiot - hankkeessa (Erottavat emootiot: sukupolven ja -puolen rooli työelämän ja työkyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa | Työterveyslaitos (ttl.fi) tunnustelemme näkökulman vaihtoa ja tutkimme mielenterveyden haasteita tunteiden näkökulmasta. Hanke tuottaa uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa erityisesti nuorten työntekijöiden tunteiden kokemisen ja käsittelyn heijastumista työkykyyn. Hanke myös analysoi, missä määrin kulttuurissamme feminiinisiksi tai maskuliinisiksi mielletyt toimintamallit emootioiden käsittelyssä näkyvät mielenterveyden kysymyksissä. Toisin kuin yksilöön keskittyvä mielenterveysnäkökulma useimmiten painottaa, se miten tunteita tulkitsemme ja millaisia ratkaisuja mielenterveyden alueella haemme, heijastelee aina yksilöä laajempia kokemisen tapoja ja toiminnan malleja.
Tutkimuksemme ei lähde tarkastelemaan emootioita työssä yksilöiden kautta vaan asettaa työkyvyn ja emootiot työssä kulttuuriseen ja materiaaliseen yhteyteen. Näin työelämäpositioon, sukupuoleen ja -polveen liittyvät jaetut kokemukset, toimintamallit ja ajattelutavat asettuvat tarkastelun keskiöön. Hankkeen tulokset sidotaan historiallisesti muuttuvaan työntekijyyteen, johon vaikuttaa esimerkiksi se, miten mielenterveyshaasteiksi mielletyt ongelmat liittyvät sukupolvien ja -puolien toimintamalleihin ja käsityksiin hyvästä työntekijästä. Yhdistämällä työntekijähahmon muutoksen tutkimusta nykyisten työelämäsukupolvien tutkimukseen hanke samalla erkanee perinteisestä riskilähtöisestä työstressi- ja työterveysviitekehyksestä. Tällainen tulokulma tukee vaihtoehtoisten lähestymistapojen kehittämistä työkyvyn alueella ja luo pohjaa medikalisoituneiden toimintatapojen uudistamiselle.
Tunteita voi tarkastella monesta näkökulmasta, ja sen sijaan, että tarkastelemme ahdistuksen tai masennuksen tunteita pelkästään mielenterveysongelmina, voimme myös tutkia tunteiden muuttunutta roolia työkyvyn muodostumisessa ja erilaisia tapoja kokea ja ratkaista tunteisiin liittyvää kuormaa. Tapamme asettaa asiat tiettyyn kehykseen vaikuttaa siihen, miten pyrimme ratkaisemaan ongelmia. Joskus uusia ratkaisuja voi löytyä, kun tarkastelemme ongelmaa eri näkökulmasta ja esitämme uudenlaisia kysymyksiä.
Kristiina Lehmuskoski, tutkija, Työterveyslaitos
Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos