13.08.2024
Työelämä ja hoivavastuu – Miten helpottaa työntekijän jaksamista kuormittavassa elämäntilanteessa?
Media nostaa ajoittain esille ilmiötä, jonka keskiössä ovat työssäkäyvät läheisestään huolta pitävät henkilöt. Suomessa 28 prosenttia työvoimasta eli jopa 700 000 suomalaista auttaa tai pitää huolta omasta läheisestään työnsä ohella. Vähintään viikoittain läheisestään huolehtii joka kymmenes työikäisistä, eli yli 280 000 suomalaista. Kodin ulkopuolisia hoivavastuita on lähes 50 prosentilla 45–55-vuotiaista naispalkansaajista ja 37 prosentilla miehistä. (Omaishoitajaliitto 2023.)
Hoivavastuu voi kohdistua iäkkään sukulaisen lisäksi esimerkiksi muistisairaaseen puolisoon tai erityistarpeiseen lapseen. Läheishoivan ja työn yhdistäminen koetaan usein kuormittavana ja syystäkin, sillä hoivaan käytettävä aika on pois palautumisajasta ja toisaalta työpäivien aikana ei välttämättä pysty täysin irrottautumaan ainakaan ajatuksen tasolla hoivavastuusta.
Työssäkäyvät läheishoivaajat kokevat usein riittämättömyyttä ja jopa syyllisyyttä työn ja läheishoivan ristipaineiden keskellä. Työpäivän aikana huoli läheisestä saattaa olla jatkuvasti läsnä ja työpäivän jälkeen voi olla vaikeaa keskittyä läheisen hoivaan, kun tekemättömät työtehtävät painavat mieltä. Oman tilanteen puheeksi ottaminen työpaikalla saattaa jännittää, minkä vuoksi työnantajan olisikin ehdottoman tärkeää tunnistaa ilmiö ja tarvittaessa avata keskustelu kuormittavassa elämäntilanteessa olevan työntekijän kanssa. Näin pystyttäisiin ajoissa tarjoamaan tarvittavia tukitoimia ja -järjestelyjä, mikä puolestaan ehkäisisi työntekijän uupumista.
Useasti työn ja perhe-elämän joustot on suunnattu lähinnä lapsiperheille, eikä työpaikoilla välttämättä vielä täysin tunnisteta esimerkiksi ikääntyneen vanhemman hoidosta aiheutuvaa kuormitusta ja ajankäytöllisiä haasteita. On todennäköinen skenaario, että samanaikaisesti kun tulevaisuudessa yhteiskunnallinen terveydenhuoltokriisi syvenee, työikäisten vastuu ikääntyneestä läheisestään tai sairaasta puolisostaan kasvaa.
Työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa henkilökohtaisesta elämästään esihenkilölle tai työyhteisölle, mutta avoin puhumisen kulttuuri työyhteisössä voi ehkäistä parhaimmillaan vakavaa työuupumusta ja jopa ennenaikaiselle eläkkeelle jättäytymistä. Työnantajan onkin syytä tarttua tilanteeseen ajoissa ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä, sillä hyvinvoiva työntekijä on myös organisaation etu.
Mitä sitten työnantajana ja esihenkilönä voi tehdä, jos huomaa että työntekijällä on runsaasti poissaoloja perhesyiden takia tai jos työntekijä oma-aloitteisesti haluaa ottaa puheeksi kuormittavan elämäntilanteensa? Tärkeintä on aito, kiireetön kohtaaminen. On hyvä järjestää kalenterista aika ja paikka tapaamiselle työntekijän kanssa, jotta yhdessä voidaan istua alas ja pohtia ratkaisuja tilanteeseen. Rauhallinen kuunteleminen ja myötätuntoinen suhtautuminen on avainasemassa siinä hetkessä, kun kuormitusta kokeva työntekijä avaa tuntemuksiaan.
Empaattisen kohtaamisen lisäksi konkreettisilla teoilla on kuitenkin viime kädessä suurin merkitys: Millä tavalla työnantaja pystyisi tukemaan työntekijää? Voiko esimerkiksi erilaisilla työnjoustoilla, kuten liukuvan työajan mahdollistamisella, osa-aikaisella työskentelyllä, etätyöllä, työaikapankilla tai lomapäivien säästämisellä myöhempään ajankohtaan olla helpotusta työntekijän tilanteeseen? Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi työnantaja voi tarjota myös lyhytaikaisia palkallisia vapaita esimerkiksi läheisen äkilliseen hoivantarpeeseen liittyen. Voiko myös olla mahdollista, että läheistään saisi käyttää lääkärissä työajalla?
Keinoja on olemassa ja oleellista olisi löytää kumpaakin osapuolta, niin työnantajaa kuin työntekijääkin, tyydyttävä ratkaisu. Saattaa olla, että erityisjärjestelyt kysyvät joustoa ja sopeutumista työyhteisössä, mutta pidemmällä aikatähtäimellä hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä on satsaus yrityksen tulevaisuuteen. Parhaimmillaan työ voi antaa toivottua vastapainoa arkeen, lisätä onnistumisen kokemuksia ja edistää myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä.
Lisää aiheesta HENRYn aamuwebinaarissa 11.9. klo 9.00-10.00: 'Läheisenä työelämässä – näin tuet työelämän ja läheisestä huolehtimisen yhteensovittamista'.
Vilma Kivimäki, hanketyöntekijä, Läheisenä työelämässä -hanke, Maria Akatemia
Läheisenä työelämässä (2022–2024) on Maria Akatemian koordinoima Miina Sillanpään Säätiön kanssa toteutettava yhteishanke, joka tarjoaa tukea 40–65-vuotiaille työssäkäyville läheishoivaajille. Hanketta tukee sosiaali- ja terveysministeriö. Lisätietoa hankkeesta www.mariaakatemia.fi/laheisena