04.09.2024
Konkretiaa keskustelukulttuuriin: miksi hyvä ilmapiiri ei riitä
Avointa keskustelukulttuuria ja rakentavaa erimielisyyttä kannustetaan jatkuvasti, mutta mitä ne tarkoittavat käytännössä?
Miksi hyväkään ilmapiiri ei takaa aktiivista ja syvällistä keskustelua?
Läpi johtamis- ja tiimikirjallisuuden toistuu keskeinen ohje: on tärkeää mahdollistaa rakentava erimielisyys.
On totta, että tutkimusten mukaan kilpailuetua luoneet päätökset ovat usein syntyneet luovasta ristiriitojen hyödyntämisestä. Rikastuttavan erimielisyyden odotetaan myös torjuvan päätöksenteon vinoumia, tunnistavan mahdollisia ongelmia ja hiljaisia signaaleja ja lisäävän luovuutta. Oletukset esimerkiksi diversiteetin hyödyistä päätöksenteossa perustuvat juuri ajatukseen erilaisten näkemysten valjastamisesta.
Tyypillisesti tämän ideaalin edistäjäksi suositellaan psykologisen turvallisuuden määrittämää ilmapiiriä.
Niin tärkeitä lähtökohtia kuin hyvä ilmapiiri ja psykologinen turvallisuus ovatkin, niiden tulee olla juurikin lähtökohta, ei päämäärä.
Hyvä ilmapiiri voi lisätä sen todennäköisyyttä, että yksilö käyttää puheenvuoron ja tuo näkemyksen esille.
Mutta se, että jonkun näkemys tulee kuulluksi, ei takaa, että hän kokisi myös tulleensa ymmärretyksi.
Se, että yksittäinen idea tai kysymys on nostettu esille, ei takaa, että aiheesta onnistuttaisiin käymään rikastuttavaa keskustelua.
Juuri tarkoituksenmukainen ja uutta luova keskustelu erilaisista näkemyksistä on se taito, joka erottaa tiimit ja työyhteisöt edukseen. Usein pelkkä osallistumisen mahdollisuus ja kaikkien kuuleminen on toki arvokasta itsessään. Mutta jotta erilaisista näkemyksistä voi syntyä kilpailuetua, syvempää ymmärrystä ja uusia oivalluksia, on olennaista keskusteluttaa niitä tietoisesti.
Käytännössä keskustelun tuoksinassa se edellyttää yksilöiltä kykyä muodostaa näkemyksiä, perustella niitä, avata omaa ajattelua sekä kykyä reagoida muiden esittämien näkemysten perusteluihin. Olennaista ei siis ole vain sallia ja kauniisti sietää erilaisia näkemyksiä, vaan syventyä keskustelemaan niiden taustoista ja suhteesta toisiinsa. Kuuntelun lisäksi työyhteisötaitona korostuu täten dynaaminen argumentointitaito. Argumentointia ei tulisi varata vain muiden vakuutteluun, vaan aktivoida yhteisen ymmärryksen ja ajattelun rikastuttamiseen.
Läpi vuosikymmenten toistettu rakentavan erimielisyyden ideaali on uusien tutkimustenkin mukaan jäänyt liian epämääräiseksi. Toisinaan puhutaan yksilön mahdollisuudesta nostaa asioita esille, toisinaan luovuutta lisäävästä ryhmä-tason debatista.
Johdolta, työyhteisön kehittäjältä ja keskustelun vetäjältä rikastuttava erilaisuuden valjastaminen vaatii ymmärrystä siitä, millaista keskustelua erilaiset tilanteet edellyttävät. Toisinaan on tärkeää luoda tila usean henkilön itsenäiselle ajattelulle, toisinaan intensiiviselle näkemysten vertailulle.
On mahtavaa, jos teillä on jo olemassa monipuolista osaamista ja avoimen keskustelun mahdollistava ilmapiiri.
Seuraavaksi on hyvä miettiä, valjastetaanko näkemyksiä tietoisesti vai jääkö rikastuttavan erilaisuuden potentiaali sattuman varaan?
Sen lisäksi, että on mahdollista nostaa asioita esille, syntyykö keskusteluista hyödyllisiä tai jopa luovia tuloksia?
Sen lisäksi, että ihmiset varmasti mielellään luovat tilaa erilaisille näkemyksille, kokevatko he luontevaksi käydä joskus kriittistäkin keskustelua niistä?
Webinaarissa 24.9. syvennetään ja konkretisoidaan keskustelukulttuuriosaamista HR:n ja johdon näkökulmasta. Aamun koulutus antaa osallistujille erottuvat valmiudet kehittää oman organisaation tarpeisiin sopivaa keskustelukulttuuria ja tarjoaa välineet tukea työyhteisön keskustelukyvykkyyttä. Webinaarissa yhdistetään uusinta tutkimustietoa ja konkreettisia ratkaisuja erilaisten keskustelutavoitteiden edistämiseksi.
Tervetuloa mukaan!
Aira Eirola
HM, väitöskirjatutkija, argumentointivalmentaja
Keynote puhuja
Kirjoittaja Aira Eirola haluaa nostaa vahvan konsensusperinteen rinnalle myös aitoa kykyä hyödyntää erilaisten näkemysten potentiaalia.
Airan osaamisessa yhdistyvät sekä syvällinen tutkimustyö työelämän keskusteluista että vuosien intensiivinen kokemus yliopistojen kansainvälisistä debatointi kilpailuista ja asiantuntijoiden keskustelutaitojen kehittämisestä.