17.09.2024
Kun johtajien ja nuorten työuupumus on lisääntynyt, on työpaikalla aika toimia
Oletko koskaan ajatellut, että työtoverisi saattaa olla työuupumassa? Tai oletko itse kokenut työuupumusoireita? Entä onko työpaikallasi käytäntöjä työuupumuksen tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi ja onko HR:lla roolia tässä?
Työuupumuksesta on puhuttu Suomessa jo useita vuosikymmeniä ja sen yleisyyttä maassamme on selvitetty neljänä vuosikymmenenä. Joskus työuupumusta on kutsuttu modernin elämän pandemiaksi. Ei sitä ihan sellaisena voi pitää.
Silti kun aiempia luotettavammalla kyselymenetelmällä arvioimme työuupumuksen esiintyvyyttä viimeisimmän, Miten Suomi voi? -tutkimuksemme ja validoimamme Työuupumuksen liikennevalomallin mukaan suomalaisista työikäisistä 16 %:lla on kohonnut riski työuupua ja 10 %:lla jo todennäköinen vakava työuupumus, vaikka he yhtä sinnittelevät työssä ja kodin arjessa. Vastaavat luvut juuri ennen koronaikaa olivat 15 % ja 6 %.
On huolestuttavaa, ettei suomalaisten työhyvinvointi muillakaan indikaattoreilla (mm. työn imu, työssä tylsistyminen, työkyky) ole palannut samalle tasolle kuin ennen koronaa. Tämä siitä huolimatta, että on tapahtunut valtava työntekemisen paikkojen joustavoituminen ja moni kokee kotona työskentelyn lisänneen hyvinvointiaan ja parantaneen työtoimintaansa. Huomattavan osan työviikostaan etänä työskentelevillä tosin esiintyy muita enemmän työssä tylsistymistä ja yksinäisyyttä, mutta se on jo eri blogin aihe.
Olen reilun neljännesvuosisadan tutkinut suomalaisia työorganisaatioita ja lähes poikkeuksetta esihenkilöt ja johtajat ovat keskimäärin voineet työssään paremmin kuin muut. Pandemian jälkeisessä työelämässä mainitun Miten Suomi voi? -tutkimuksemme mukaan esihenkilöt kokevat yhä melko selvästi enemmän työn imua ja vähemmän työssä tylsistymistä, mutta suurin piirtein saman verran työuupumusta kuin muu henkilöstö.
Todennäköistä työuupumusta kokee 9 % esihenkilöistä ja johtajista, kun määrä oli 3 % kolme kuukautta ennen pandemian puhkeamista. Muutokseen ovat johtaneet varmasti monet tekijät, muun muassa yhteisöllisyyden heikentyminen ja etäjohtamisen haasteet. Miten sujuu ihmisten johtaminen kuormittuneena?
Niin kauan kuin olen työuupumusta tutkinut, on nuoria pidetty työuupumusherkkänä väestöryhmänä. Kuitenkin vasta 2020-luvulla työuupumus on nuorilla jopa hieman yleisempää kuin vanhemmilla työntekijöillä. Nuorten vakava työuupumus on tuplaantunut (6 % vs. 13 %) vuodesta 2019 ja lisäksi he kokevat selvästi enemmän työssä tylsistymistä ja vähemmän työn imua. Monet nuoret tulevat työelämään niin, että heillä on takanaan erilaisia mielenterveysongelmia. Ovatko he riesa työpaikoille? Itse ajattelen, että työelämään siirtyminen voi merkitä monelle nuorelle uutta mahdollisuutta kokea onnistumisia ja löytää merkityksellinen rooli elämässä. Kunhan teemme sisääntulon työelämään sellaiseksi, että siinä saa riittävästi palautetta, tukea ja arvostusta, sopivasti vastuuta ja vapautta sekä kuulluksi tulemisen kokemuksia.
Työterveyslaitoksella olemme kehittäneet monia maksuttomia menetelmiä ja työkaluja työntekijöille ja työpaikoille työhyvinvoinnin ja erikseen työuupumuksen tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. ”Miten voit? -työhyvinvointikyselyn” on täyttänyt jo yli sata tuhatta suomalaista. Käsikirja ”Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä” on ladattu jo lähes 10 000 kertaa ja menetelmää käytetään monissa työterveyshuolloissa ja työpaikoissa.
Lisäksi olemme julkaisseet ”Työuupumuksen liikennevalot työyhteisöille” -palvelun, jonka avulla voi kartoittaa työuupumuksen yleisyyttä omalla työpaikalla, ja palautteen saavat sekä työyhteisö että yksittäiset vastaajat omasta tuloksestaan. Lokakuussa julkaistaan myös Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston yhteistyönä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa ”Työuupumukseen liittyviä käytäntöjä – selvitys Euroopan 10 eri maassa” sekä siihen liittyvä policy brief.
Näillä menetelmillä yksilö ja yhteisö saavat käsityksen työuupumuksen luonteesta, sen esiintyvyydestä ja riskitasosta. Sen jälkeen on aika ryhtyä toimeen: ylläpitää hyvää tasoa ja ennaltaehkäistä kuormitusten kroonistumista ja tarvittaessa toimia tilanteen korjaamiseksi kestävillä tavoilla. Työuupumus on mahdollista torjua. Hyvinvoiva työntekijä on onnellinen ja tuottava työntekijä ja voi hyvin myös elämän muissa rooleissa.
Jari Hakanen
Tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Sosiaalipsykologian dosentti, Helsingin yliopisto