26.09.2024
Miksi tiimiresilienssi on tärkeää juuri nyt?
Google Trends kuvaa annetulla termillä hakuaktiivisuutta maailmanlaajuisesti. Kysymyksellä ”What is resilience?” saadaan näkyville mielenkiintoinen kehityskulku. Kyseiset haut ovat lisääntyneet merkittävästi koronapandemian alettua ja tehneet uuden kasvuloikan vuonna 2022 Ukrainan sodan alkaessa. Hakumäärät ovat kasvaneet edelleen sen jälkeen. Miksi resilienssi tuntuu kiinnostavan juuri nyt niin paljon?
Elämme maailmassa, jossa asioiden ennakoitavuus on entistä haasteellisempaa ja maailmanlaajuiset ilmiöt yhä monimutkaisempia. Selviytyäkseen jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä organisaatioiden ja yksilöiden on kyettävä sopeutumaan ja mukauttamaan toimintaansa yhä enemmän.
Kiinnostuin tiimiresilienssistä pohtiessani, miksi toiset tiimit tuntuvat selviävän paremmin muutoksista kuin toiset. Ihan alkuun on hyvä ymmärtää, että tiimiresilienssi on enemmän kuin resilientit yksilöt. Tiimiresilienssi on organisaation ja tiimin kollektiivinen kapasiteetti sopeutua, oppia ja jopa hyötyä jatkuvasti muuttuvasta ympäristöstä. Resilientti tiimi ei vain reagoi muutoksiin – se ennakoi niitä, mukauttaa toimintaansa ja löytää uusia mahdollisuuksia siellä, missä toiset näkevät vain esteitä. Menestyvät tiimit vaikuttaisivat siis olevan tavanomaista muutoskyvykkäämpiä.
Mutta miten tätä merkittävää kyvykkyyttä voisi kehittää ja miten tiimit voivat vahvistaa tätä kykyä omassa toiminnassaan? Ymmärtääkseni tätä paremmin käytin viitekehyksenä Tiimityön Big Five -mallia.
Tiimityön Big Five -mallin avaintekijät ja ohjausmekanismit (sovellettu Ahaa Vision Oy).
Tiimityön Big Five -mallin avaintekijät tiimiresilienssin näkökulmasta
Tiimityön Big Five -mallin hienous piilee siinä, että kaikkiin tiimityön avaintekijöihin liittyvät keskeisimmät ohjausmekanismit ovat luettavissa kaaviokuvan ulkokehältä (vihreät laatikot):
Seuraavaksi tarkastelen, miten nämä keskeisimmät ohjausmekanismit konkretisoituvat tiimien arjessa ja miten ne voivat vahvistaa tiimin yhteistä sopeutumiskykyä muuttuvissa olosuhteissa.
1. Yhteiset ajatusmallit
Yhteiset ajatusmallit ja tavoitteet luovat pohjan tiimin yhtenäisyydelle. Hartwig et al. (2020) korostavat, että kun tiimin jäsenet jakavat saman käsityksen päämääristä ja toimintatavoista, he voivat ennakoida toistensa tarpeita ja koordinoida toimintaansa tehokkaasti, erityisesti stressaavissa tilanteissa. Tämä ei ainoastaan paranna viestintää, vaan myös vahvistaa olennaisesti tiimin kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
2. Vuorovaikutus
Ammatillinen vuorovaikutus on resilienssin ytimessä. Kuntz (2021) tuovat esiin, että avoin viestintä ja tiivis yhteistyö mahdollistavat keskinäisen tukemisen ja resurssien jakamisen. Kun tiimin jäsenet kommunikoivat avoimesti, he voivat hyödyntää kollektiivista osaamista, tunnistaa ongelmat ajoissa ja mukauttaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla. Vuorovaikutus rakentaa myös luottamusta ja avoimuutta, jotka ovat keskeisiä tiimin yhteisen resilienssin kannalta.
3. Keskinäinen luottamus
Luottamus on tiimityön liima. Tistelgrenin (2020) mukaan keskinäinen luottamus mahdollistaa avoimen viestinnän, vahvuuksien hyödyntämisen ja tehokkaan toiminnan muutostilanteissa. Luottamuksen ilmapiirissä tiimin jäsenet voivat luottaa toistensa osaamiseen ja sitoutumiseen yhteisiin tavoitteisiin ilman tarpeetonta valvontaa. Tämä luo pohjan joustavalle ja innovatiiviselle työskentelykulttuurille, joka on elintärkeä resilienssin kannalta.
4. Yhteisöllinen oppiminen
Oppiminen ei ole vain yksilöllinen prosessi, vaan myös kollektiivinen. Haraldseid-Driftland et al. (2022) korostavat, että yhteisöllinen oppiminen on ratkaisevaa tiimiresilienssin kehittämisessä. Tämä pätee erityisesti aloilla, kuten esimerkiksi terveydenhuollossa, missä tiimien on jatkuvasti sopeuduttava uusiin haasteisiin. Yhteisöllinen oppiminen tapahtuu arjen vuorovaikutuksessa – tiedonvaihdossa, tehtävien koordinoinnissa ja yhteisten ongelmien ratkaisussa. Se mahdollistaa tiimin jatkuvan kehittymisen ja sopeutumisen, mikä on välttämätöntä muuttuvissa olosuhteissa.
Tiimiresilienssi ei ole pelkästään kykyä selviytyä muutoksista, vaan myös tilaisuus kasvaa ja vahvistua niiden kautta. Kun tiimit panostavat yhteisiin ajatusmalleihin, avoimeen vuorovaikutukseen, keskinäiseen luottamukseen ja yhteisölliseen oppimiseen, ne rakentavat vankan perustan tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen. Nyt onkin aika kysyä: miten voimme yhdessä kehittää näitä osa-alueita ja tehdä tiimistämme entistä resilientimmän? Ehkä juuri tässä piilee avain menestykseen muuttuvassa maailmassa.
Anne Lahtinen, Ahaa Vision Oy
Yrittäjä, KM, johtamisen ja työyhteisöjen valmentava kehittämiskumppani
LÄHTEITÄ:
Google trends: https://trends.google.com
Salas, E., Sims, D. E., & Burke, C. S. (2005). Is There a “Big Five” in Teamwork?, Small Group Research, 36(5), 555-599
Hartwig, A., Clarke, S., Johnson, S., & Willis, S. (2020). Workplace team resilience: A systematic review and conceptual development. Organizational Psychology Review, 10(3-4), 169-200
Kuntz JC., Resilience in Times of Global Pandemic: Steering Recovery and Thriving Trajectories. Appl Psychol. 2021
Tistelgren, M. (2020). Tiimin resilienssikyky koronapandemian aikana. Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu, Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelma.
Haraldseid-Driftland, C., Billett, S., Guise, V., Schibevaag, L., Alsvik, J. G., Fagerdal, B., Lyng, H. B., & Wiig, S. (2022). The role of collaborative learning in resilience in healthcare—a thematic qualitative meta-synthesis of resilience narratives. BMC Health Services Research, 22(1), 1091.