17.10.2024
Hyvinvointia ja tuloksellisuutta sosiaalisella arkkitehtuurilla
Työyhteisöt rakentuvat ihmisten välisistä suhteista. Työtä tehdessä kytkeydymme monin eri tavoin toisiimme ja työyhteisön suhdeverkostoon. Mitä vahvempi suhdeverkosto on, sitä paremmat mahdollisuudet työyhteisössä on yhteisen tiedon ja osaamisen jakamiseen. Työyhteisö on myös joustavampi ja luotettavampi sekä pystyy vastaamaan paremmin jatkuvasti muuttuvan työn ja ympäristön tarpeisiin. Työn tekeminen on siis myös suhdetyötä, jossa jatkuvasti luodaan, rakennetaan ja muotoillaan vuorovaikutusta, yhteisön omaa sosiaalista arkkitehtuuria.
Korona-aika muutti pysyvästi tapaamme tehdä työtä. Läsnätyön rinnalle tuli etätyön lisääntyminen ja useilla työpaikoilla etätyön määrä on nykyisellään jopa suurempi kuin läsnätyön määrä. Tämä on tarkoittanut yhteistyön rakenteiden ja erilaisten sähköisten viestintäalustojen pohdintaa ja uusien toimintatapojen etsimistä. Tutkimusten mukaan etätöiden suuri määrä heikentää työyhteisöön kuulumisen tunnetta, yhteisöllistä liimaa. Kokoaikaiseen läsnätyöhön ei ole kuitenkaan paluuta. Tarvitaan uudenlaisia yhteistyön toimintatapoja ja yhteistyötä energisoivia ratkaisuja.
Tällä kaikella on vaikutusta työyhteisöjen hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen. Voikin kysyä: miten työyhteisön sosiaalisia suhteita ja rakenteita voi tarkastella ja tehdä näkyväksi tässä ajassa? Miten muotoilla sosiaalista työympäristöä hyvinvoivaksi ja tulokselliseksi? Entä miten mahdollistaa eteenpäin vievää ja kehittävää keskustelua?
Suhteiden merkitys ja sosiaalisen työympäristön muutos synnyttää tarpeen tarkastella työyhteisöjä laajemmasta systeemisestä näkökulmasta. Kutsumme tätä sosiaaliseksi arkkitehtuuriksi, joka muodostuu suhteista ja tekemisen dynamiikasta ja sisältää viisi eri ulottuvuutta:
1. Yhteistyön systeeminen luonne
- tekemisen tapa ja toimintalogiikka
2. Työn organisointi
- yhteistyölle olemassa olevat rakenteet (esim. kokoukset, sopimukset ja pelisäännöt esim. etä- ja läsnätyön määrästä)
3. Suhteet ja verkostot
- sosiaalisen arkkitehtuurin ydinalue, suhteiden määrä ja laatu
4. Psykologinen turvallisuus
- perustekijä kaikissa suhteissa, vuorovaikutuksen laatu ja kokemus yhteenkuuluvuudesta
5. Tiedonvaihto
- muodostaa ja vahvistaa suhteita, tiedon virtaus systeemissä
Monesti suhteiden ja vuorovaikutuksen näkyväksi saaminen on vaivalloista ja tuottaa ”mutua”. Sosiaalisen arkkitehtuurin ulottuvuuksien tarkastelun kautta sen sijaan syntyy mahdollisuus tutkia ja sanoittaa työyhteisön vahvuuksia ja kehittämiskohtia sekä kokemuksellisesti että systeemisiä kytkentöjä hahmottaen. Jokainen työyhteisö voi tulkita ulottuvuuksien merkitykset omassa yhteisössään ja löytää kehittämiskohteensa, jotka ovat merkityksiltään jaettuja.
Sosiaalisen arkkitehtuurin tarkastelu on työyhteisön sosiaalisen ajan muotoilua ja sitä kannattaa tehdä yhdessä. Näin voi tietoisemmin vaikuttaa sekä työhyvinvointiin että tuloksellisuuteen omassa työyhteisössään.
Lue lisää sosiaalisesta arkkitehtuurista
Tule myös kuulemaan lisää aiheesta ja S-ARK™ -mittarista, jolla saadaan esiin ja näkyväksi työyhteisön sosiaalinen työympäristö, sosiaalinen arkkitehtuuri 7.11.2024 Webinaariin: Yhdessä paremmin etä-, läsnä- ja hybridityössä – S-ARK™-mittarilla eteenpäin
Blogin kirjoittivat Sanna Mäkipää TtM, organisaatiokonsultti, työnohjaaja STOry, Brain-based Coach ja Tuula Kiander KM, organisaatiokonsultti FINOD, työnohjaaja STOry.