31.10.2024
Kuinka vastuu jakautuu työntekijän palatessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen töihin?
Työhön paluu pitkän sairauspoissaolon jälkeen on monivaiheinen prosessi, joka usein ajatellaan yksilön henkilökohtaiseksi prosessiksi. Onnistunut työhön paluu kuitenkin vaatii eri osapuolten aktiivista osallistumista ja tukea. Kenen vastuulla on työntekijän työhön paluun tukeminen pitkän sairauspoissaolon jälkeen?
Työntekijän aktiivisuudella ja osallisuudella on suuri merkitys
Työntekijän oma rooli työhön paluussa pitkän sairauspoissaolon jälkeen on aktiivinen ja vastuullinen. Aktiivinen rooli tarkoittaa osallistumista keskusteluihin, omien toiveiden ja tarpeiden esittämistä sekä yhteistyötä esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa. Työntekijän tulee myös olla mukana suunnittelemassa realistisia työjärjestelyjä, jotka tukevat asteittaista paluuta työhön. Myös työntekijän omalla motivaatiolla ja valmiudella palata työelämään on tärkeä rooli.
Työntekijän tulee olla tietoinen omasta terveydentilastaan ja työkyvystään ja keskustella avoimesti siitä, minkälaista tukea ja mukautuksia hän mahdollisesti tarvitsee sekä siitä, mitä rajoitteita hänellä voi olla työn suhteen. Työhön paluun aikana työntekijän tulee tarkkailla omaa jaksamistaan ja hyvinvointiaan sekä huolehtia riittävästä palautumisesta ja ymmärtää omat rajansa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi taukojen pitämistä, työmäärän rajoittamista tai työtehtävien asteittaista lisäämistä työkyvyn mukaan. Työntekijän on tärkeää olla rehellinen itselleen ja esihenkilölleen, jos työtehtävien vaatimus ylittää omat voimavarat.
Esihenkilö toimii työntekijän ja organisaation välisenä linkkinä
Esihenkilöllä on tärkeä rooli työntekijän työhön paluun tukemisessa. Hänen tehtävänään on toimia työntekijän ja organisaation välisenä linkkinä, auttaen työntekijää sopeutumaan takaisin työympäristöön. Esihenkilön tulee olla ratkaisukeskeinen osoittaen ymmärrystä ja empatiaa, joka edistää työntekijän luottamusta ja turvallisuudentunnetta organisaatiossa. Esihenkilön tulee varmistaa, että työtehtävät ja tavoitteet ovat realistisia ja mahdollistavat työntekijän asteittaisen sopeutumisen työhön.
Esihenkilön tulee mahdollistaa työyhteisössä sellainen ilmapiiri, joka tukee työntekijää ja auttaa häntä sopeutumaan takaisin työtehtäviin. Lisäksi esihenkilö koordinoi yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, joissa käsitellään työntekijän työkykyä ja mahdollisia mukautuksia ylläpitäen avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta työntekijän kanssa. Tämä yhteistyö on erityisen tärkeää, kun huomioidaan työntekijän erityistarpeet, kuten osatyökykyisyys tai kuntoutus.
Työnantajalla on keskeinen rooli työntekijän tukemisessa työhön paluussa pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että työntekijälle tarjotaan tarvittavat työjärjestelyt ja tuki. Tämä voi tarkoittaa konkreettisia mukautuksia, kuten työaikojen joustavuutta ja työtehtävien muuttamista. Lisäksi työnantajalta vaaditaan informatiivista tukea, jotta työntekijä saa riittävästi tietoa oikeuksistaan sekä lainsäädännöstä ja työhön paluun prosessista. Työnantaja voi vähentää työntekijän haavoittuvuuden tunnetta olemalla empaattinen ja kannustava.
Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida työntekijän työkyky ja antaa suosituksia mukautuksista, jotka voivat helpottaa turvallista ja kestävää työhön paluuta.
Työterveyshuolto on keskeinen toimija työntekijän työhön paluun tukemisessa. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida työntekijän työkyky ja antaa suosituksia mukautuksista, jotka voivat helpottaa turvallista ja kestävää työhön paluuta. Tämä voi sisältää terveystarkastuksia, kuntoutusohjelmien laatimista ja työjärjestelyjen mukauttamista. Työterveyshuolto toimii myös linkkinä työntekijän ja esihenkilön välillä, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät tilanteen ja voivat tehdä työhön paluun tukemisessa tarvittavat järjestelyt.
Tukeva ja ymmärtävä ilmapiiri voi olla ratkaiseva tekijä, jotta työntekijä kokee olevansa arvostettu ja tervetullut takaisin työyhteisöön.
Työyhteisöllä ja kollegoilla on merkittävä rooli työhön palaavan työntekijän tukemisessa. Vaikka heillä ei ole suoraa vastuuta kuten esihenkilöllä tai työterveyshuollolla, työyhteisön tuki voi joko helpottaa tai vaikeuttaa työhön paluuta. Tukeva ja ymmärtävä ilmapiiri voi olla ratkaiseva tekijä, jotta työntekijä kokee olevansa arvostettu ja tervetullut takaisin työyhteisöön. Kollegojen tarjoama sosiaalinen tuki voi myös parantaa työntekijän sopeutumista ja vähentää paluuseen liittyvää stressiä.
Yhteistyö ja joustavuus onnistuneen työhön paluun kulmakivinä
Työhön paluun onnistuminen pitkän sairauspoissaolon jälkeen edellyttää tehokasta yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä. Lisäksi joustava työnantaja, joka on valmis mukauttamaan työtehtäviä ja ympäristöä, sekä työntekijän oma joustavuus edesauttavat prosessin onnistumista. Tämä yhteistyö luo tukevan ympäristön, jossa työntekijä voi palata työhön turvallisesti ja kestävästi. Työnantajan ja esihenkilön tuki yhdistettynä työterveyshuollon asiantuntemukseen ja työyhteisön ymmärtäväiseen suhtautumiseen ovat ratkaisevia tekijöitä onnistuneessa työhön paluussa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työntekijän tukeminen työhön paluussa pitkän sairauspoissaolon jälkeen on kaikkien osapuolten yhteisvastuulla. Työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon yhteistyö on ratkaisevaa. Työterveyshuollon ja esihenkilön vastuulla on tarjota tarvittavat resurssit ja tuki, jotta työntekijä voi sopeutua työympäristöönsä asteittain ja turvallisesti. Myös työntekijän oma aktiivinen osallistuminen ja avoin viestintä ovat kriittisiä tekijöitä onnistuneelle ja kestävälle työhön paluulle.
Marie Mäkinen ja Sonja Vainikka
Kirjoittajat toimivat esihenkilötehtävissä sosiaali- ja terveysalalla ja opiskelevat uudistavan johtamisen YAMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa.