15.10.2024
Yhteinen keskustelu auttaa huomaamaan mikä työssä on hyvin ja mikä vaatii kehittämistä
Jokapäiväisessä työssä kohtaamme sekä voimaannuttavia asioita että niitä tekijöitä, mitkä kuormittavat. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää vahvistaa näitä voimavaratekijöitä ja etsiä keinoja, millä työstä aiheutuvaa kuormitusta voi vähentää. Yhteinen keskustelu on tärkeää näiden molempien tekijöiden näkyväksi tekemiseen.
Kuinka usein olemmekaan työyhteisönä keskustelemassa siitä, mikä meillä on hyvin ja missä mättää?
Kahvipöydissä tai käytävillä huonosti olevista asioista varmasti useimmat meistä joskus avautuvat. Avautuminen toki on tarpeellista paineiden purkua kollegoiden kesken, mutta millä kokoonpanolla keskustellen asioita saisi muutettua. Entä muistammeko puhua niistä asioista, jotka ovat hyvin?
Ikuisuusongelmia vai kuormituksen hallintaa?
Henkilöstökyselyiden (kuten esimerkiksi työhyvinvointi-, ilmapiiri- tai fiiliskysely) tulokset työpaikoilla tyypillisesti käsitellään ja parhaimmillaan niistä saadaan hyvää tietoa kehittämisen suuntaamiseen. Haasteeksi voi kuitenkin nousta liian monen asian nostaminen kehitettävien listalle. Kun lista on liian pitkä, osataanko sitä priorisoida ja tarvittavia toimenpiteitä konkretisoida riittävälle tasolle, jotta työn arjessa jokin todella muuttuu?
Olemme usein kuulleet työpaikallasanottavan ”no, tämä on meillä noussut aina haasteena esille…”, mutta toteamuksen jälkeen ei olla lähdetty ideoimaan toimenpiteitä, joilla tilanne jotenkin muuttuisi. Uskomme, että parhaimmassa tapauksessa monella työpaikalla onnistutaan kehittämään toimintaa, mutta moni tiimi kaipaisi apua tärkeimpien asioiden tunnistamiseen, priorisointiin ja kehittämiseen.
Miksi on tärkeää tunnistaa myös se, mikä on hyvin?
Työpaikalla lähes aina helppoa tunnistaa ne asiat, jotka eivät ole hyvin. Ne voivat aiheuttaa turhautumista ja kuormittaa todella paljon. On tärkeää, että näihin etsitään ratkaisuja, jotta ne eivät heikentäisi työhyvinvointia. Kaikkea kuormittavaa ei voi poistaa ja vastapainoksi tarvitaan voimavaroja, jotka auttavat kuormittavista tekijöistä huolimatta jaksamaan ja ehkä jopa innostumaan työstä. On siis ihan yhtä tärkeää tietää, mitä nämä kuormitukselta suojaavat voimavarat ovat ja miten niitä voi ylläpitää ja vielä vahvistaa!
Eräässä työpaikassa todella hyvät työhyvinvointikyselyn tulokset hämmästyttivät johdon. Sen sijaan, että olisivat tyytyväisenä jatkaneet toimintaansa ja luottaneet että hyvä tilanne säilyy itsestään jatkossakin, oli ilahduttavaa huomata, että he lähtivät tosissaan selvittämään minkä vuoksi heidän henkilöstönsä on niin tyytyväinen: ”Meidän pitää selvittää, miksi meillä asiat ovat hyvin!”. Ei olekaan itsestään selvää, että tilanne pysyy hyvänä, kun muutoksia tapahtuu sekä työpaikalla, asiakaskunnassa, ympäröivässä yhteiskunnassa ja ympäristössä. Kun oman työpaikan voimavarat on tunnistettu, eli tiedetään mitä henkilöstö pitää tärkeänä, niiden vahvistamisesta voidaan yhdessä huolehtia.
Mitä jos olisi olemassa sähköinen työkalu, jonka avulla oman tiimin kanssa olisi helppoa ja nopeaa tunnistaa työn voimavaroja ja kuormitustekijöitä, ja onnistua yhdessä valitsemaan niistä yksi, johon ideoidaan käytännön toimenpiteitä, joita toteuttamalla tilanne olisi paremmin?
Olemme Työterveyslaitoksella kehittäneet työkalun juuri tähän. Tavoitteemme on ollut kehittää sähköinen työkalu, joka auttaa erityisesti kolmessa asiassa:
1) tiimi käy keskustelua sekä niistä asioista, jotka ovat hyvin ja niistä, jotka kuormittavat
2) kaikkien kokemukset tulevat esille ja kaikilla on mahdollisuus kertoa omia ajatuksiaan
3) tiimi valitsee yhden asian, johon yhdessä ideoidaan käytännön toimenpiteet ja sovitaan niiden toteuttamisesta tehdään suunnitelma, jotta tämä yksi asia lähtisi muuttumaan työn arjessa.
Toivomme, että työkalun käyttämisen jälkeen tiimiläisillä olisi tunne, että ”kerrankin saimme sovittua asioista selkeästi” tai ”vihdoinkin tässä asiassa tehdään muutos”. Lisäksi olisi erityisen hienoa saada palautetta, että työkalun avulla keskusteluun nousi sellaisia tärkeitä asioita, joista ei ole aikaisemmin riittävästi keskusteltu. Parasta olisi, jos tästä saadaan innostusta jatkaa muidenkin asioiden kehittämistyötä.
Kiinnostuitko? Tule kuulemaan lisää työkalun sisällöistä ja toiminnallisuudesta webinaarissa 4.12.2024 klo 9-10.
kirjoittajat: vanhempi asiantuntija Tiina Kauranen ja johtava tutkija Pia Perttula