27.02.2025
60+ konkareita ei määritä ikä vaan erilaiset motiivit ja elämäntilanne
Mikä motivoi kokemusasiantuntijaamme Riittaa palaamaan eläkepäiviltään vielä työn pariin – eivätkö mummoilu ja puutarhanhoito riittäneetkään elämän sisällöksi?
Tiivistelmä Kirsi Maneliuksen ja Tuula Anderssonin puheenvuorosta Työhyvinvointi 2024 -messuilla Tampereella 12.9.2024.
Kuulutko sinä jo tähän 60+ -konkariporukkaan? Ellet, niin luultavasti sinulla on tai on ollut tiimissäsi tai työkaverina tämän ikäisiä.
Jokainen voi kohdaltaan pohtia, onko joutunut itse ikäsyrjinnän kohteeksi tai seurannut sellaista vierestä, mutta mediassa ikäsyrjintä on ollut enenevässä määrin esillä. Ilmassa on toki selviä muutoksen merkkejä; ehkä olet kuullutkin 55 Rise&Shine -kansanliikkestä, joka käynnistyi viime keväänä? Onpa ikäsyrjinnän selättäminen kirjattu myös hallitusohjelmaan. Pitäisi löytää ratkaisuja, jotta Suomi selviäisi uhkaavasta työvoimapulasta.
Me tartuimme tähän teemaan puheenvuorossamme Työhyvinvointi-messuilla Tampereella syyskuussa 2024. Messujen teemana oli monimuotoisuus ja me tarkastelimme sitä ikääntyvien työntekijöiden – konkareiden – näkökulmasta: mitä me voisimme tehdä varmistaaksemme hyvän, omannäköisen kolmannen elämän työntekijöillemme tai itsellemme? Oli sitten kyse työuran jatkamisesta, sen muuttamisesta tai jopa päättämisestä.
Ikäsyrjintä, joka on ollut usein esillä mediassa viime keväästä lähtien, on erityisesti suomalainen ilmiö siltä osin, että iäkkäämpien työntekijöiden työllisyysaste on meillä merkittävästi alhaisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja muissa lähimaissa (Lähde: Eurostat 2022). Niinpä hallitus asettikin työryhmän selvittämään asiaa entisen työministeri Jari Lindströmin johdolla. Väliraportissa syksyllä 2024 listattiin toimenpide-ehdotuksia, jotka voivat tuoda muutoksia jopa lainsäädäntöön. Kysymys on kuitenkin asenteista, toteaa Lindström, eikä asenteisiin voi lainsäädännöllä määräänsä enempää vaikuttaa. On siis keksittävä muita keinoja.
Oletko sinä suunnitellut tekeväsi töitä vielä virallisen alimman eläkeikäsi jälkeenkin? Entä mikä on tilanne organisaatiossasi yleisesti ottaen?
Eläkeyhtiö Ilmarisen helmikuussa 2024 julkaiseman ”Ennakoiden eläkkeelle”-tutkimuksen mukaan (vastaajat olivat kaikki eläkkeellä olevia) 67 % näistä eläkeläisistä haluaisi tehdä vielä ansiotöitä. Vuonna 2011 osuus oli 53 % eli entistä useampi ajattelee nyt näin. Tosin suuri osa haluaisi työskennellä vain noin 1 – 2 päivää viikossa. Ei siis täysipäiväisesti. Tähän liittyy toki paljon problematiikkaa ja ratkaistavia asioita, mutta tässä kirjoituksessa keskitymme enemmän konkariyksilön näkökulmaan.
Eläketurvakeskuksen 2023 julkaisemassa tutkimuksessa ”Työnteko vanhuuseläkkeellä” tutkittiin vv. 2019 – 2021 eläkkeelle siirtyneitä. Heistä 34 % työskenteli ja 16 % haluaisi työskennellä edelleen.
Tärkeimpinä syinä työnteolle nousi esiin mm. seuraavia:
- Työnteko tarjoaa mielekästä ja mielenkiintoista tekemistä 89 %:n mielestä
- 73 %:n mukaan voi kokea itsensä edelleen tarpeelliseksi eli työ tuo merkitystä elämään
- Sosiaaliset suhteet korostuivat 69 %:n vastauksissa
- Rahan ansaitseminenkin nousi esiin 44 %:lla – joko eläke ei riitä elämiseen tai lisätienesteillä saadaan hankittua ylimääräistä kivaa elämään
Konkareiden työhalut ja motiivit
Täytyy kuitenkin muistaa, että tällaisiin määrällisiin tutkimuksiin liittyy tietty harha: Lukujen takana on hyvin erilaisia ihmisiä, joilla on
- Yksilölliset motiivit eli elämän perustarpeet, joita kukin pyrkii tyydyttämään omalla tavallaan
- Erilaiset vahvuudet, osaamiset ja kokemus
- Ja tärkeänä myös erilainen elämäntilanne: iän myötä sairaudet lisääntyvät ja perhetilanteissa voi olla suuriakin eroja
Yksi tapa lähestyä tätä tilannetta konkreettisella tasolla on tutkia konkareiden erilaisia motiiveja.
Kun konkari tunnistaa omat motiivinsa eli sen, mikä hänelle on tärkeää, sen pohjalta on helpompi lähteä pohtimaan ja rakentamaan omannäköistä kolmatta elämää 60 vuotta täytettyään tai viimeistään eläkkeelle jäämisen kynnyksellä – ja miksei jo aikaisemminkin. Myös työnantajalle tämä on hyödyllistä tietoa. Yksilöllisten motiivien ymmärtäminen auttaa työnantajaa löytämään konkarin kanssa yhdessä hänelle soveltuvia työtehtäviä ja työn tekemisen muotoja.
Miksi minun konkarina on sitten hyvä tunnistaa omat motiivini?
- Käytettävissäni oleva energia lisääntyy, kun tunnistan arvopohjaiseen onnellisuuteeni ja hyvinvointiini vaikuttavia tekijöitä ja teen valintoja niiden pohjalta.
- Osaan kertoa motiiveistani ja tarpeistani muille esimerkiksi työnhaussa ja kehityskeskusteluissa – mutta miksei myös parisuhteessani.
- Ymmärrän oman ainutlaatuisuuteni ja sen missä asioissa eroan muista – ja tätä kautta itsetuntemukseni ja itseluottamukseni paranevat.
- Löydän motiiveihini liittyviä luontaisia vahvuuksia, kun pohditaan työvaihtoehtoja, työn tuunausta tai kokonaan uusia vaihtoehtoja kolmannen elämäni rakennuspalikoiksi.
Mitä Riitta oivalsi omasta Reiss Motivation Profile® eli RMP-profiilistaan?
Kokemusasiantuntijamme Riitta (nimi muutettu) kertoo meille itsestään, omista motiiveistaan ja tämänhetkisestä elämäntilanteestaan:
- Olen kolmatta vuotta eläkkeellä opetustehtävistä. Ennen eläköitymistä tein usean vuoden ajan osa-aikatyötä terveyssyistä, ja eläkkeelle jäädessäni arvelin, että työnteko oli nyt tässä. Viime syksynä aloitin kuitenkin uudelleen työt sivutoimisena opettajana ja ohjaan nyt opiskelijoiden opinnäytetöitä. Aikaisemmassa elämässäni olen ollut myös yrittäjänä. Olen myös mummi; minulla on neljä lastenlasta.
RMP perustuu amerikkalaisen psykologian ja psykiatrian professori Steven Reissin kehittämään 16 motiivin teoriaan.
Motivaatioprofiili perustuu aina itsearviointiin ja se on tieteellisesti testattu ja validoitu. Kaikkia meitä motivoivat nämä kuusitoista perustarvetta; kuitenkin niin, että niiden voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti.
Motiivin voimakkuutta kuvaa palkin pituus: mitä pidempi palkki, sen merkityksellisempi motiivi. Kun palkki suuntautuu oikealle, se kertoo siitä, että henkilö haluaa tätä asiaa elämäänsä. Kun palkki osoittaa vasemmalle, niin se kertoo siitä, että hän haluaa välttää tätä. Vastaajaa verrataan omaan viiteryhmäänsä eli meillä Suomessa muihin suomalaisiin naisiin tai miehiin. Viiteryhmän keskiarvo on kuvion nollakohta. Keskellä oleva oranssin värinen alue kuvaa tilanne- tai tapauskohtaista tarvetta ja tälle alueelle tulee noin 60 % kaikista vastauksista. Sinisille alueille tulee vastauksista 20 % ja 20 %.
Riitan profiilista (ks. kuva) osuu silmiin pari todella pitkää palkkia, jotka yltävät aivan vasempaan reunaan. Kyseisen motiivin kohdalla vasen suunta tarkoittaa sitä, että henkilöä eivät motivoi nämä tarpeet, tässä tapauksessa siis idealistinen toiminta tai perhekeskeisyys vaan niiden vastakohdat. Ääripäähän ulottuva palkki tarkoittaa sitä, että vain 2 % vastaajista saa tämän arvon ja motiivi tai sen vastakohta on äärimmäisen vahva perustarve.
- Minulla on neljä lastenlasta ja hoitokeikkoja olisi tarjolla niin paljon kuin haluan tehdä. Mutta vaikka lastenlapset ovat kuinka rakkaita, pelkästään heidän hoitamisensa ei ole minulle riittävä tehtävä, jotta voisin kokea eläväni täyttä elämää.
- Myös idealismimotiivini on tosiaan heikko; en koe tarvetta lähteä politiikkaan tai järjestötoimintaan, saati sitten barrikadeille parantamaan maailmaa. Käytännöllisenä ihmisenä pyrin pitämään huolen omasta lähipiiristäni ja heidän pärjäämisestään sikäli kun kykenen.
Mitä Riitta sitten tarvitsee voidakseen kokea elävänsä täyttä elämää? Löytyykö vastaus muista motiiveista? Ainakin valtamotiivi näyttää olevan suhteellisen vahva. Näin Riitta kuvailee sen vaikutusta:
- Kyllä, vallan tarve, halu vaikuttaa sekä uteliaisuus, uuden oppimisen tarve ovat minua voimakkaasti motivoivia asioita. Tämän vuoksi kaipaan sellaista tekemistä, jossa voin esimerkiksi kehittää jotain uutta ja samalla jakaa omaa osaamistani jollain tavoin hyödyllisesti. Opettajan työ tyydyttää näitä tarpeita ja sopii siksi minulle hyvin. Sen lisäksi olen työstämässä uutta liiketoimintaa palvelumuotoilun keinoin ajatuksella ”vierivä kivi ei sammaloidu”.
- Yhteenvetona sanoisin, että voin parhaiten, kun lasteni perheet pärjäävät – omillaan, meillä on hyvät välit ja minulla vapaus päättää ajankäytöstäni. Minulla pitää olla aina jotain uutta ja kehittävää meneillään, sellaista, jossa joudun käyttämään aivojani ja saan vähän vaikuttaa. Lisäksi tarvitsen ystävieni seuraa, jossa saan positiivista palautetta ja hyvää ruokaa.
Kirsi Manelius, KTM, Life Coach, RMP Motivaatiovalmentaja
Tuula Andersson, KTM, RMP Motivaatiovalmentaja