18.02.2025
Realismia ja tehokkuutta – mielen hyvinvointi osana työkykyjohtamista
Yrityksen näkökulmasta panostaminen mielen hyvinvointiin voi tuntua vähän samalta kuin ostaisi vakuutuksen – järkevää, mutta kallista ja kiireisessä arjessa ei aina ensimmäisenä listalla. Totuus on kuitenkin se, että ilman ennakointia lasku tulee myöhemmin – ja yleensä suurempana.
Vaikka puhe työkykyjohtamisesta kuulostaa hienolta, todellisuus monessa yrityksessä on se, että arjessa painitaan ihan muiden asioiden kanssa. Kun resursseja ei ole, työkykyjohtaminen jää joko reaktiiviseksi tai kokonaan tekemättä. Silloin käy juuri niin kuin vakuutuksettomassa taloudessa: kustannukset räjähtävät vasta, kun vahinko on jo tapahtunut.
Kaikki yritykset eivät ole samanlaisia – paitsi että silti tarjotaan samat ratkaisut!
Kun työpaikat miettivät hyvinvointiin liittyviä palveluita, tarjolla on usein kahta ääripäätä:
- Suuret strategiset työkykyjohtamisen paketit, jotka vaativat isoja investointeja ja rakenteellisia muutoksia
- Sirpaleisia yksittäispalveluja, jotka eivät istu organisaation tarpeisiin tai käytännön realiteetteihin
Tästä seuraa se, että monet yritykset eivät tartu mihinkään, koska ratkaisut eivät tunnu heidän kokoisiltaan. Tämä pätee erityisesti pienimpiin yrityksiin, joissa omaa HR-osastoa ei välttämättä edes ole, saati resursseja miettiä hyvinvointipanostuksia pitkäjänteisesti. Toisaalta isommissakin yrityksissä HR voi olla niin rekrytointien ja exit-prosessien pyörityksessä, ettei aikaa jää muuhun.
Mitä sitten voisi tehdä toisin?
Parempi jotain kuin ei mitään – ja siihen pitää löytyä keinot! Hyvinvointipalvelut voivat olla samaan aikaan vaikuttavia, skaalattavia ja kustannustehokkaita – mutta se vaatii erilaista ajattelua. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Konseptoituja ja skaalattavia palvelupaketteja, kuten verkkokurssituettuja työpajoja, joissa organisaatio voi valita kevyemmän tai kattavamman mallin.
- Matalan kynnyksen keskustelutukipalveluja, jotka eivät vaadi rakenteellisia muutoksia mutta voivat merkittävästi madaltaa kynnystä hakea apua ajoissa.
- Teknologian hyödyntämistä, kuten digitaalista kuormituksen tunnistamista, palautumista edistäviä työkaluja tai verkkokursseja, joita voidaan hyödyntää itsenäisesti tai osana palvelukonseptia.
Miten tästä eteenpäin?
Näistä teemoista puhumme lisää HENRYn webinaarissa 16.4., jossa käsitellään käytännön ratkaisuja siitä, miten mielen hyvinvointi ja ennakoiva työkykyjohtaminen voidaan skaalata yrityksen todellisiin tarpeisiin – ilman että se tarkoittaa kallista ja monimutkaista strategiaprojektia.
Webinaarin keskiössä on Viisi askelta tasapainoisempaan työelämään™ -verkkokurssi, joka on kehitetty osana EU-rahoitteista ja STM:n koordinoimaa Mielihyvin duunissa -hanketta. Mukana kehitystyössä oli yli 400 työpaikkaa ja kymmenkunta oppilaitosta, ja kurssia on tähän mennessä käytetty jo useissa organisaatioissa – ja kasvuvauhti kiihtyy.
Jos haluat kuulla, miten tätä maksutonta verkkokurssia voi hyödyntää osana työpaikan hyvinvointistrategiaa – ja miten se voidaan jalkauttaa ilman, että HR:n kalenteriin ilmestyy uusi, massiivisesti aikaa vievä projekti – tervetuloa mukaan!
Aku Hentilä
Aku Hentilä on organisaatiopalveluista vastaava terapeutti ja liiketoimintapäällikkö Väestöliiton Hyvinvointi Oy:ssä sekä Mielihyvin duunissa -hankkeen asiantuntija.