12.03.2025

Vuorovaikutus työyhteisössä – taito, jota kaikki vaativat, mutta kuka sen opettaa?

Työpaikkailmoitukset toistavat tuttua mantraa: "Haemme tiimipelaajaa, jolla on erinomaiset vuorovaikutustaidot." Kuulostaa lupaavalta, mutta missä näitä taitoja opetetaan ammattiin valmistauduttaessa?

Ammatillisessa koulutuksessa vuorovaikutustaidot on kirjattu tutkintojen tavoitteisiin, mutta oppilaitokset saavat itse päättää, miten niitä opetetaan. Yliopistoissa linja on tätäkin väljempi: opiskelijoita kasvatetaan "palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa" ilman sen tarkempia suuntaviivoja.

Siksi vuorovaikutustaitojen kehittyminen saattaa jäädä opintojen edetessä ryhmätöiden tai projektien varaan – ikään kuin taidot tarttuisivat opiskelijoihin itsestään. Moni meistä on huomannut vasta työelämässä, miten arvokasta olisi osata kohdata kollega rakentavasti kiireisenä aamuna tai selvittää työyhteisön pieniä ristiriitatilanteita kaikkia kunnioittaen.

Tilanne koulutuksessa heijastuu työyhteisöihin, joissa ilmapiiriä mitataan yleisesti kyselytutkimuksilla. Heikkojen tulosten syitä etsitään monista eri suunnista: kiireestä, johtamisesta, tiedonkulun katkoksista tai hankalista persoonista. Harvoin katse kääntyy siihen, miten toimimme keskenämme. Jos vuorovaikutusta ei nähdä selkeänä ammatillisena taitona osana opintoja, ei ole ihme, että sen merkitys jää työelämässäkin muiden asioiden varjoon. On helpompaa osoittaa sormella ulkoisia tekijöitä kuin tarttua ongelman mahdolliseen ytimeen, vuorovaikutukseen.

Keskustelu mutkistuu entisestään, jos käytämme tulosten selittämiseksi vaikeaselkoisia käsitteitä kuten henkilökemiaa, persoonallisuutta tai aitoa käytöstä. Joku saattaa todeta puolustuskannalle joutuessaan: "Olen vain oma itseni, teidän täytyy oppia hyväksymään se."

On tärkeää ymmärtää, että työelämässä persoonallisuus tai tunteet eivät voi estää tai olennaisesti hankaloittaa organisaation yhteisen päämäärän saavuttamista. Olitpa räiskyvä tai hiljainen, iloinen tai surullinen, vastuu vuorovaikutuksestasi ja tavastasi kohdata muut on sinulla.

Ajatellaan liikennevertausta: et voi ajaa autolla holtittomasti mutkasta toiseen ja odottaa, että muut väistävät, koska "tällainen kuski minä nyt vain olen". Huolimattomuus liikenteessä voi koitua kohtaloksi, ja työpaikoilla huono vuorovaikutus voi synnyttää konflikteja, lisäkuormitusta ja jopa osaajien menetyksiä.

Onneksi vuorovaikutustaitoja voi oppia. Kukaan ei synny valmiina osaajana, joka pystyy ratkaisemaan kiperät tilanteet luontevasti tai osaa kuunnella kollegaa arvostavan empaattisesti – vuorovaikutus on taito, joka kasvaa harjoittelun kautta.

Seuraavan kerran, kun täytät henkilöstökyselyä tai huomaat työilmapiirin kiristyvän, pysähdy hetkeksi. Entä jos ratkaisu ei olekaan uusissa viestintäkanavissa tai tiimipäivissä, vaan siinä, miten me puhumme, kuuntelemme ja kannamme vuorovaikutusvastuumme? Arvostava ja huomioiva vuorovaikutus on työyhteisön sykkivä sydän, joka pitää yhteistyön ja luottamuksen virtaamassa.

Anne Lahtinen, Ahaa Vision Oy
Yrittäjä, KM, johtamisen ja työyhteisöjen valmentava kehittämiskumppani