11.09.2023
Kirja-arvio: Työhyvinvointi
Työhyvinvointi
Marja-Liisa Manka, Marjut Manka , Alma Talent 2023, 302 sivua
Tietokirjalta, jonka nimi on ”Työhyvinvointi”, odottaa kattavaa selvitystä ja ennen kaikkea konkreettisia työkaluja, jotka toimivat työpaikkojen arjessa. Tutkimustietoa työhyvinvoinnista on runsaasti. Miksi työolobarometrien mukaan työn psyykkinen kuormittavuus on samalla tasolla kuin parikymmentä vuotta sitten? Fyysinenkään kuormittavuus ei ole helpottanut. Tieto ei yksin riitä, vaan työhyvinvoinnin kehittämistä on järjestelmällisesti suunniteltava, aikataulutettava, vastuutettava ja seurattava.
Kirja kytkee työhyvinvoinnin johtamisen organisaation tuloksellisuuteen. Esihenkilö on avainasemassa työhyvinvoinnin toimenpiteiden toteuttamisessa. Työturvallisuuslain velvoitteiden rinnalle Mankat nostavat myös tunneosaamisen; johtaminen on parhaimmillaan toimivaa vuorovaikutusta esihenkilön ja työntekijän välillä. Myös työntekijä on vastuussa omalta osaltaan työyhteisön toiminnasta. Kirjan lähtökohta on lupaava: helpottaa esihenkilön työtä ja parantaa työn sujuvuutta.
Ilahduttavaa kirjassa on positiivinen tulevaisuussuuntautuneisuus: voimme selvitä isoistakin myllerryksistä uusin ajattelu- ja toimintatavoin. Voisiko työuraa tarkastella aikaisempaa pitempänä jatkumona, tavoitteena työkyvyn säilyttäminen? Priorisointi, tekoäly ja oman itsensä tunteminen helpottavat työkyvyn ylläpitoa. Teknologia voi edesauttaa kiinnostavia töitä, työpaikkoja ja parempaa johtamista. Luottamukseen perustuva työkulttuuri ja yhteistoiminta on yksi tavoite. Ammatillisen osaamisen rinnalle nostetaan tärkeitä tulevaisuuden metataitoja, joista ensimmäinen on sosiaalinen älykkyys. Megatrendien vaikutusta ja tulevaisuuden osaamistarpeita voi arvioida siihen kehitetyllä työkalulla omalla työpaikalla. Kun työyhteisö malttaa yhdessä pysähtyä tehtävien äärelle, sisäinen turvallisuus ja luottamus lisääntyy.
Kirjan kirjoittajat puhuvat työhyvinvointipääomasta, joka kytkee yhteen yksilön, työyhteisön ja organisaation. Työhyvinvointipääoman perusta on työntekijöiden työkyvyssä, osaamisessa ja innostuneisuudessa. Hyvä johtaminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet antavat alustan mielekkäälle työlle. Tämä näkyy tuloksellisuutena ja työurien jatkumisena. Motivaatio on tärkein työurien jatkamisen syy – siihen vaikuttavat työn haasteellisuus, tarpeellisuuden tunne ja tervetulleeksi kokeminen. Kirjassa on esimerkkejä onnistuneista pilotoinneista, jotka lisäsivät toiveikkuutta tulevaisuuteen.
Työhyvinvoinnin käsite avataan kirjassa monen eri lähestymistavan kautta päätyen voimavaralähtöiseen malliin, jossa organisaation kulttuuri ja toimintatavat sekä työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet muodostavat perustan – rakennepääoman - työhyvinvoinnille. Yhteisön henkiseen tilaan, ns. sosiaaliseen pääomaan vaikuttavat johtaminen ja työilmapiiri. Kunkin työntekijän asenteet ja oma kunto tuovat oleellisen lisän työhyvinvoinnin rakentumiseen psykologisen pääoman kautta.
Mitä on hyvinvoiva organisaatio – hyvä työ? Tätä avataan rakennepääoman avulla, jossa tuodaan esille myös osaamisen kehittäminen, työturvallisuus ja lainsäädännön velvoitteet. Se on hyvä tuki kaikille työhyvinvoinnin kehittäjille, jotka kiinnittyvät toiminnassaan organisaation strategisiin tavoitteisiin. Toivottavasti näkemys työhyvinvoinnista irrallisena puuhasteluna, voidaan lopullisesti haudata! Uusi ergonomiakäsite on mielenkiintoinen ja avaa kehittäjille mahdollisuuden tunnistaa tietotyön kuormitustekijöitä. Sosiaalinen pääoma rakentuu vuorovaikutuksessa työyhteisön jäsenten kesken. Se on sekä koko työyhteisön että yksilön voimavara. Työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta ja siihen puuttuminen ovat kirjan vahvaa käytäntöä. Psykologinen pääoma kytkeytyy mahdollisuuksiin olla oman elämänsä ohjaksissa, mutta toisaalta kykyyn tuntea mielenrauhaa. Psykologisen pääoman ulottuvuudet ovat itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys. Stressi ja palautuminen käsitellään huolellisesti. Kirja on tehtävien ja työkalujen aarreaitta. Tehtävät ovat kiinnostavasti rakennettuja ja hauskoja.
Vaikein asia on työhyvinvoinnin arviointi. Kirjaan on koottu työhyvinvointia kuvaavien eri osa-alueiden tietolähteitä organisaatio-, ryhmä, esihenkilö- ja yksilötasolla.
Suosittelen Työhyvinvointikirjaa johtajille, esihenkilöille ja työntekijöille, olivatpa he missä tahansa työuran vaiheessa. Erityisesti minua ilahduttaa kirjan toiveikkuus ja toisaalta käytännönläheisyys: työhyvinvointia voidaan kehittää pala palalta toimivien työkalujen avulla osana organisaation strategista kehittämistä. Jokainen työyhteisön jäsen on tärkeä, ja hän voi käyttää täysimääräisesti osaamistaan ja kokea työiloa.
Arvion kirjoitti: Marketta Rantama, ura- ja työhyvinvoinnin valmentaja, tietokirjailija, HENRYn Pohjois-Savon alueverkoston, ”Digistä voimaa työuran jatkoon”- palvelun projektipäällikkö, Savon Yrittäjät
www.markettarantama.fi