29.06.2023
Tietokirja-arvostelu: Työyhteisötaidot digiajassa
Kaarina Mönkkönen & Satu Roos, Gaudeamus 2022, 304 sivua
Tartuin innolla Kaarina Mönkkösen ja Satu Roosin uusimpaan kirjaan ”Työyhteisötaidot digiajassa”; Kirjoittajien lähes samanniminen kirja vuodelta 2009 ”Työyhteisötaidot”, joka käsitteenä oli silloin vielä uusi, on kulunut käytössäni ja se on tärkeä teos omassa käsikirjastossani. Työyhteisötaitojen olennainen elementti ja välittäjä, vuorovaikutus, nousee uutuusteoksessakin keskiöön. Teos on päivitetty digiaikaan, mikä lisää kirjan ajankohtaisuutta ja kiinnostavuutta. Erityisesti etätyö ja sen haasteet työvuorovaikutukselle tuo kirjaan tuoreita näkökulmia. Tarkastelen tekstissäni kirjan sisältöä HR-ammattilaisen näkökulmasta: mitä ”kättä pidempää” kirja antaa arjen työhön.
Kirjoittajat määrittelevät työyhteisötaidot laajasti yhteisvaikuttavuudeksi. Työyhteisötaidot sijaitsevat ihmisten välisellä alueella. Kyse on yhteisön osaamisesta, johon jokainen tuo oman ammatillisen pääomansa jaetulle alueelle, yhteiseen käyttöön. Työyhteisötaitoja tarvitaan työelämässä riippumatta siitä, mitä välineitä käytetään tai missä ympäristössä toimitaan. Monimuotoisuus edistää hyvää vuorovaikutusta. Työssä on useita työsukupolvia, erilaisista kulttuureista tulevia ja ylipäätään erilaisia ihmisiä, jotka rikastuttavat työyhteisöjä silloin, kun dialogisella vuorovaikutuksella on tilaa toimia.
Kirja on selkeästi rakennettu ja sujuva kokonaisuus: sisällysluettelosta löytää tarvitsemansa, lähdeviitteet on huolellisesti merkitty ja lähdeluettelo on mittava. Kirjoittajat taluttavat kirjan sivuille lukuisia asiantuntijoita, joiden näkökohdat on upotettu tekstiin informatiiviseksi vuoropuheluksi. Pitkään henkilöstöjohtamisen parissa toiminut löytää tekstistä HR:n kehityskaaren, joka linkittyy omaa kokemusta vahvistavaksi ja tuo virkistävästi myös uutta. Kirjassa on viittauksia yhteistoimintaa ja työsuojeluun, joka lisää sen painoarvoa henkilöstöhallinnon käsikirjana.
Mitä hyvän työyhteisön rakennuspalikoita kirja sitten tuo käytännön HR-ammattilaiselle? Kirjoittajat tuovat esille merkityksellistämisen prosessin ja työhyvinvoinnin yhteisöllisen edistämisen. Viestintää tarkastellaan työyhteisötaitojen näkökulmasta. Tiedon jalkauttamisen sijaan yhteinen merkityksellistäminen antaa tilaa yhteistoimijuudelle, mikä on eritoten muutoksessa tärkeää. Työhyvinvoinnista on vastuussa koko työyhteisö. Työpaikoilla on luotava riittävästi edellytyksiä kestävälle työlle, jotta voidaan edistää yhteistä selviytymisen tunnetta.
Työyhteisötaitojen kehittäminen edellyttää, että työn luonne, työn hallinta, sen haasteet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Miten työyhteisön jäsenet kokevat omat työtehtävänsä ja mitkä asiat tuovat heille iloa ja merkityksellisyyttä? Kirjoittajat esittävät työkaluksi ”työn hallinnan nelikenttää”, jolla päästään keskustelemaan toiminnasta. Työkalu on helppo omaksua ja ottaa käyttöön esimerkiksi kehityskeskustelussa. Sitä voidaan käyttää myös osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen sekä työhyvinvointiin liittyvissä keskusteluissa.
Työyhteisötaidot digiajassa viitoittaa tietä kohti toimivaa yhteistyötä ja auttaa tunnistamaan työn arjessa piilevät karikot. Digiaikanakin niiden ytimessä ovat kohtaamisen taidot. Myös etätyössä tarvitaan vuorovaikutusosaamista. Suosittelen kirjaa jokaisen HR-ammattilaisen käsikirjastoon. Tulevaisuuden työelämän kilpailuvalteiksi on tunnistettu monia työyhteisötaitoihin liittyviä seikkoja, kuten kyky toimia kompleksisessa maailmassa ja lukea hiljaisia signaaleja työelämässä.
Marketta Rantama, projektipäällikkö, ”Digistä voimaa työuran jatkoon” Savon Yrittäjät, HENRYn Pohjois-Savon alueverkoston vetäjä